toimi pitkään Lenin-Museon johtajana Tampereella.
Kullervo Manner ja Lenin
Kullervo Manner oli papin poika Vampulasta. Hän kohosi sosialidemokraattisesta puolueesta Suomen eduskunnan puhemieheksi, punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan johtotehtäviin, punakaartin ylipäälliköksi. Kullervo Manner valittiin Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi, kun ensin oli tiedusteltu ketä Lenin pitää paikalle parhaana. Manner oli myös Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen.
Kullervo Manner kertoo muistelmissaan saaneensa Leniniltä kirjeen vuoden 1917 marraskuun suurlakon aikaan. Mannerin mukaan kirjeeseen sisältyi hieno viittaus siihen, että suomalaiset toverit olisivat seuranneet venäläisten esimerkkiä. ”Me suomalaiset emme kuitenkaan ymmärtäneet seurata Leninin esimerkkiä ja neuvoa”, Manner toteaa.
Kirjeessä Lenin katsoi voivansa vakuuttaa, että Suomen työläisten suuret järjestäjänlahjat, korkea kehitystaso ja demokraattisissa laitoksissa saatu pitkäaikainen poliittinen kouliutuneisuus auttaisivat heitä toteuttamaan menestyksellisesti Suomen sosialistisen uudelleenjärjestelyn. Lenin ei kirjoita mitään aseellisesta vallankumouksesta, proletariaatin diktatuurista tms.
Joulukuun 8. päivänä 1917 sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän lähetystö matkusti Pietariin neuvostohallituksen puheille Suomen itsenäistymiskysymyksestä. Mannerin kertoman mukaan Lenin vastasi Suomen itsenäisyyttä koskeneeseen kysymykseen, että Kansankomissaarien neuvosto tunnustaa Suomelle täyden itsemääräämisoikeuden. Hän kysyi suomalaisilta, tuleeko Suomen kansan mielipide tästä asiasta ilmi eduskunnan kautta vai järjestetäänkö asiasta kansanäänestys. Hänelle ilmoitettiin, ettei tätä kysymystä ole käsitelty, muttei ole epäilystäkään, etteikö enemmistö Suomen kansasta olisi itsenäisyyden kannalla.
Keskustelussa nousi esille kysymys siitä, merkitsikö eduskunnan 6.12.1917 tekemä päätös Suomen eroamista Venäjästä. Manner totesi, että ainakin osa porvaristosta oli sitä mieltä, että eroaminen on jo tapahtunut. Tosin sosialistien mielestä asiaa ei ole vielä muodollisesti vahvistettu. Sosialistit tahtoivat kysymyksen sovinnollista ratkaisemista, mitä porvaristokaan tuskin vastustaisi.
Myöhemmin joulukuussa Suomen sosialidemokraattisen puolueen johto lähetti puolueen puheenjohtajan Kullervo Mannerin ja varapuheenjohtajan Karl H. Wiikin allekirjoittaman kirjeen Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen bolshevikkisiiven keskuskomitealle. Kirjeessä todettiin, ettei Suomen kansan keskuudessa ollut erimielisyyttä siitä, että Suomen valtiollinen itsenäistyminen piti toteuttaa välittömästi. Siinä pyydettiin tukea Suomen itsenäistymisen asialle neuvostohallituksen käsitellessä sitä.
Kirjeen toimitti henkilökohtaisesti Leninille Suomen sosialidemokraattisen puolueen johdon valtuuskunta (Kullervo Manner, Edvard Gylling ja Karl H. Wiik). Lenin otti valtuuskunnan vastaan 27.12.1917. Hän ilmoitti valtuuskunnalle kannattavansa kirjeessä esitettyä pyyntöä tukea Suomen itsenäistymisen asiaa neuvostohallituksen kokouksessa.
Kullervo Mannerin mukaan Lenin totesi: ”Tietenkin Suomesta tulee itsenäinen. Me bolshevikit emme vastusta sitä, vaan kuten tiedätte teemme kaikkemme auttaaksemme teitä.”
Tekijä
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- 1 / 20
- seuraava ›
Tekijä
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- 1 / 20
- seuraava ›
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.