Rauhanomainen rinnakkainolo

15.10.2014 - 12:20
(updated: 09.10.2015 - 10:59)

Valtioiden välisen jännityksen ja epäluottamuksen ratkaisemiseen on olemassa parempia keinoja kuin pakotteet, sanktiot, boikotit, embargot, sensuuri, eristäminen tai neuvottelemattomuus. Nämä ovat johtaneet useimmiten vain välien kiristymiseen entisestään ja konfliktien kärjistymiseen jopa aseellisiksi.

On olemassa parempi keino ratkaista valtioiden erimielisyyksiä. Se on valtioiden rauhanomaisen rinnakkainolon idea. Tätä ajatusta kehitteli ja sovelsi käytäntöön Lenin valtionjohtajana.

Leninin johtaman bolshevikkihallituksen ensimmäinen toimenpide oli rauhanasetus. Piti saada välittömästi loppumaan tappaminen sodassa ja tauteihin nääntyminen rintamalla.

Rauhanasetuksessa puolustettiin pienten ja heikkojen kansallisuuksien oikeutta kansalliseen itsemääräämiseen. Käytännön toteutuksena oli Suomen itsenäisyyden tunnustaminen. Neuvostohallitus piti mitä raskaimpana rikoksena ihmiskuntaa vastaan sotaa sen vuoksi, miten voimakkaat ja rikkaat kansakunnat voisivat jakaa keskenään heikot kansakunnat.

Lenin pyrki toteuttamaan rauhanomaisen rinnakkainolon periaatteita mahdollisimman pian. Joulukuussa 1919 alkoivat Tartossa rauhanneuvottelut Eestin tasavallan ja Neuvosto-Venäjän kesken.

Lenin vaati Neuvosto-Venäjän neuvottelijoilta joustavuutta ja myöntyväisyyttä. Joulukuun viimeisenä päivänä allekirjoitettiinkin välirauhansopimus. Samalla Neuvosto-Venäjä tunnusti Eestin tasavallan ja sovittiin rajalinjasta. Jos Eesti saisi kansainvälisen tunnustuksen puolueettomuudelleen, Neuvosto-Venäjä sitoutui hyväksymään sen. Samoin se lupasi toimia Suomenlahden suhteen.

Lenin piti rauhansopimusta Eestin kanssa käänteentekevänä ja maailmanhistoriallisesti merkittävänä. Neuvosto-Venäjä tunnusti Eestin kansakunnan itsenäisyyden, mikä vastasi Leninin noudattamaa kansallisuuspolitiikkaa kansakuntien itsemääräämisoikeudesta.

Samalla murtui aukko Neuvosto-Venäjän diplomaattiseen ja taloudelliseen eristämiseen ja saartoon. Lenin kutsui Eestin kanssa solmittua rauhasopimusta ”ikkunaksi Eurooppaan”.

Se antoi Neuvosto-Venäjälle mahdollisuuden ryhtyä kaupankäyntiin ja solmia toimilupasopimuksia länsimaisten yritysten kanssa. Neuvosto-Venäjä pyrki näin myös laannuttamaan pienten porvarillisten valtioiden epäluuloja bolshevikkien aikeita kohtaan ja saamaan länsirajansa rauhoitettua. Lähettilääksi Tallinnaan Lenin halusi lähettää suomalaissyntyisen Aleksanteri Schotmanin.

Suomella on myös arvokas kokemus rauhanomaisesta rinnakkainolosta itänaapurinsa kanssa.

Presidentti Kekkonen totesi Pravdassa 8.11.1975: ” Neuvostovaltion perustajan V. I. Leninin nimi liittyy saumattomasti Suomen itsenäistymisen historiaan. Neuvostovallan ensi vuosina syntyi myös yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden rauhanomaisen rinnakkainolon periaate. Tämä periaate toteutuu maittemme naapuruussuhteiden varsin myönteisessä kehityksessä.” 

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Kommentit (18 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.