Köyhyys kasvaa ja syvenee Suomessa: SOSTE vaatii poliittista suunnanmuutosta

SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n tuore raportti (26.3.2026). piirtää kuvan Suomesta, jossa köyhyys ei vähene, vaan kasvaa ja syvenee. Raportin mukaan pienituloisuus ei ole yksilön valinta tai epäonnistuminen, vaan seurausta poliittisista päätöksistä ja yhteiskunnallisista rakenteista, jotka ovat viime vuosina heikentäneet kaikkein pienituloisimpien asemaa. SOSTEn mukaan Suomi on epäonnistunut omissa tavoitteissaan vähentää köyhyyttä – ja kehityssuunta on kääntynyt jyrkästi väärään suuntaan.

Raportin mukaan pienituloisten määrä tulee lisääntymään Suomessa lähivuosina edelleen noin 26 000 henkilöllä, jos tilanteeseen ei puututa,

Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä jo lähes miljoona ihmistä

Vuonna 2022 laadittiin kansallinen toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena oli vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Lähtötasona oli vuosi 2019, jolloin riskissä oli 838 000 ihmistä. Nyt tilanne on päinvastainen.

”Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa peräti 958 000 ihmistä vuonna 2024”, sanotaan SOSTEn  raportissa.

SOSTEn mikrosimulointilaskelmat ennakoivat, että vuosina 2026–2029 pienituloisten määrä kasvaisi noin 26 000 henkilöllä, joista lapsia olisi 6 000. Jos indeksijäädytyksiä jatketaan vuodesta 2028 eteenpäin, kasvu olisi vielä 10 000 henkilöä suurempi.

Etuuksien leikkaukset ja palvelujen karsinta syventävät ongelmia

SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen kuvaa kehitystä huolestuttavaksi. Hän listaa viime vuosien muutoksia:

”Pienituloisten määrä on esimerkiksi lisääntynyt, minkä lisäksi pienituloisuus on syventynyt. Myös ihmisten koetut toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, työttömyys on ennätysluvuissa ja asunnottomuus on kääntynyt kasvuun”, sanoo  SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen (26.3.2026).

Vuoden 2022 toimintasuunnitelmaan kirjatut sosiaaliturvan parannukset eivät ole toteutuneet. Sen sijaan etuuksia on leikattu, ja tämä on osunut kipeimmin niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa.

Järvisen mukaan usein juuri ne ihmiset, jotka tarvitsisivat eniten tukea, jäävät ilman sitä. Kun samaan aikaan leikataan vielä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta, tukiverkko harvenee juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten.

Indeksitarkistukset palautettava – lapsiperheille lisätukea

SOSTE esittää, että ensi vaalikaudella sosiaalietuuksiin on tehtävä normaalit indeksitarkistukset. Lisäksi yleistukeen tulisi sisällyttää elatusvastuun huomioiva lisä lapsiperheille. Ilman näitä toimia köyhyyden kasvu jatkuu.

Raportti korostaa, että toimeentulon heikentyessä myös palvelujen karsinta ja tukipalvelujen väheneminen lisäävät ongelmia. Tämä muodostaa noidankehän, jossa pienituloisuus syvenee ja syrjäytyminen kasvaa.

EU:n uusi strategia edellyttää Suomen oman suunnitelman päivittämistä

Vuodelle 2026 on luvattu laajempi puoliväliarviointi köyhyyden vähentämisen tavoitteiden etenemisestä. Samana vuonna myös Euroopan komissio julkaisee oman köyhyyden vastaisen strategiansa.

Anna Järvinen painottaa, että Suomen on reagoitava: ”Suomen tulee päivittää oma toimintasuunnitelmansa huomioimaan EU:n strategia. Suunnitelma on muutettava konkreettisiksi toimiksi, joilla köyhyys saadaan laskuun.”

Köyhyys on rakenteellista seurausta

SOSTEn raportti paljastaa, kuinka yhteiskunnan rakenteet uusintavat eriarvoisuutta. Kun sosiaaliturvaa leikataan, palveluja supistetaan ja järjestöjen rahoitusta vähennetään, seuraukset kohdistuvat työväenluokkaan ja pienituloisiin. Tämä ei ole sattumaa, vaan poliittisten valintojen tulosta.

Kyse on myös pääoman ja työn välisen ristiriidan kärjistymisestä: yhteiskunnallinen ylijäämä ohjautuu yhä enemmän pääomalle, kun taas työväenluokan elinehdot heikkenevät. Köyhyys ei synny yksilön moraalisista ominaisuuksista, vaan siitä, miten yhteiskunta jakaa resurssit, vallan ja mahdollisuudet.

SOSTE vaatii poliittista suunnanmuutosta

SOSTE muistuttaa, että köyhyyden kasvu ei ole luonnonvoima, vaan poliittisesti tuotettu ilmiö. Ratkaisut ovat olemassa – mutta ne vaativat tahtoa, resursseja ja rakenteellista muutosta.

SOSTE on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 60 muuta toimijaa. Sen tavoitteena on sosiaalisesti eheä ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli.

---