Kassat paikkaavat palveluaukkoja – 70 000 käyttökertaa paljastaa työnhakijoiden tuen tarve kasvanut
Työttömyyskassojen työllisyyttä tukevia palveluja käytettiin viime vuonna noin 70 000 kertaa, käy ilmi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön 7.5.2026 julkaisemasta tiedotteesta. Käyttömäärä kertoo tilanteesta, jossa työelämän epävarmuus, heikentyneet julkiset palvelut ja Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat lisänneet työnhakijoiden tarvetta saada konkreettista tukea arjessa selviytymiseen.
Työttömyyskassat saivat oikeuden tarjota työllisyyttä tukevia palveluja jäsenilleen kesällä 2024. Palvelut ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lakisääteisiä työnhakupalveluja, joiden resursseja on viime vuosina supistettu.
Kassojen tarjoamat palvelut sisältävät muun muassa verkkovalmennuksia, webinaareja, testaustyökaluja ja älykkäitä työnhakupalveluja. Käyttökerta tarkoittaa esimerkiksi osallistumista verkkovalmennukseen tai webinaarin katselua. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön mukaan palvelut auttoivat jäseniä muun muassa CV:n laatimisessa, omien taitojen sanoittamisessa ja tekoälyn käytössä työnhaussa.
Kassat paikkaavat julkisen sektorin aukkoja
YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen kuvaa palvelujen vastaanoton olleen myönteinen.
”Olemme saaneet jäsenistöltämme valtavasti kiitosta työllistymistä edistävistä Sytyke-palveluistamme. On ollut ilo huomata, että palvelut ovat löytäneet käyttäjiä eri ikäryhmistä ja myös työssä olevien jäsenten joukosta. Tunnettuuden eteen on kuitenkin tehtävä runsaasti työtä ja sitä jatketaan edelleen”, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen (7.5.2026).
Hännisen mukaan palvelujen kysyntä on kasvanut laajasti. Tämä kertoo työelämän rakenteellisesta muutoksesta, jossa epävarmuus ja pätkätyöt ovat lisääntyneet. Työväenluokan asema on heikentynyt, ja työnhakijoiden on entistä useammin turvauduttava kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin, kun julkisia palveluja on supistettu.
Avoin työttömyyskassa A-kassa toteuttaa palveluja yhteistyössä taustaliittojensa kanssa. Kassanjohtaja Sami Aapro korostaa yhteistyön tuomaa lisäarvoa.
”Jäsenemme arvostavat neuvontaa ja tietoa, joka huomioi heidän taustansa ja tilanteensa. Taustaliittojemme kanssa tehdyn yhteistyön myötä voimme hyödyntää palvelujen tarjoamisessa erityistietoa eri ammattialoilta. Tällainen tieto ei ehkä nouse geneerisessä neuvonnassa esiin”, sanoo A-kassan kassanjohtaja Sami Aapro (7.5.2026).
Aapron mukaan palvelujen räätälöinti eri ammattialojen tarpeisiin on ollut keskeistä. Tämä on tärkeää erityisesti niille työnhakijoille, jotka ovat joutuneet irtisanotuiksi rakennemuutosten, ulkoistusten tai julkisen sektorin leikkausten seurauksena.
Työväenluokan arki kiristyy
Työttömyyskassojen rooli on kasvanut tilanteessa, jossa Orpo-Purran hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin työnhakijoihin. Työllisyyspalvelujen kysynnän kasvu heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä: työelämän epävarmuus lisää painetta yksilöille ja sysää vastuuta työnhaun onnistumisesta yhä enemmän työnhakijoiden omille harteille.
Kassojen tarjoamat palvelut ovat monelle välttämättömiä, sillä ne paikkaavat julkisen sektorin jättämiä aukkoja. Työnhakijoille tarjottu tuki – kuten CV-ohjaus, taitojen sanoittaminen ja tekoälyn hyödyntäminen – on muodostunut keskeiseksi osaksi arkea, jossa kilpailu työpaikoista on koventunut.
Työllisyyttä tukevia palveluja tarjosivat viime vuonna Aaria Työttömyyskassa, Avoin työttömyyskassa A-kassa, Sotekassa, Super työttömyyskassa, Työttömyyskassa Pro, YTK Työttömyyskassa ja Yrittäjien Työttömyyskassa.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!