Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja korostaa yhteisvoimaa ja tietoisuuden kasvua muutoksen välineenä

    Politiikka
    Avainsanat: työväenluokka, kapitalismikritiikki, vappupuhe
    6.5.2026 - 6:50
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Crescendo muistomerkki kunnioittaa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa. KuvaToivo Koivisto
    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja Hannu Salminen näkee toivoa työväenluokan vahvistuvassa solidaarisuudessa.  Crescendo-muistomerkki kunnioittaa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa. Kuva: Toivo Koivisto

    Helsingissä valtakunnallisella muistomerkillä puhunut Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja Hannu Salminen esitti vappupuheessaan laajan arvion Suomen poliittisesta tilanteesta ja kapitalistisen järjestelmän kriisiytymisestä. Salmisen mukaan nykyinen talous- ja yhteiskuntajärjestelmä tuottaa vaurautta, mutta ei vähennä kurjuutta.

    ”Järjestelmän ytimessä on jotain mätää, koska se lisää vaurautta, eikä kuitenkaan vähennä kurjuutta”, sanoo Hannu Salminen, Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja, vappupuheessaan (1.5.2026).

    Hannu Salminen aloitti vappupuheensa viittaamalla kirjailija Maiju Lassilan eli Algot Untolan ajatuksiin vuodelta 1918. Salminen ajattelee, että Lassilan sanat kuvaavat tarkasti sitä historiallista hetkeä, jolloin työväenliikkeen pyrkimykset kohti demokraattisempaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa murskattiin. ”Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella matkan jatkamista. Kun illan tunti ennakoi yön tuloa täytyy ryhtyä järjestämään huomispäivän elämää ja töitä”, sanoo Salminen punaisten muistomerkillä  siteeraten Lassilaa (1.5.2026).

    Salmisen mukaan tämä kuvaa viiltävästi maamme historian vaihetta, jolloin Suomen porvaristo liittoutumalla saksalaisten imperialististen voimien kanssa vuonna 1918 murskasi väkivaltaisesti työväestön pyrkimykset. Salmisen mukaan Lassilan ajatus matkan jatkamisesta toimii myös nykyhetken vertauskuvana tilanteessa, jossa luokkaristiriidat kärjistyvät ja työväenliikkeen on arvioitava uudelleen toimintansa suuntaa.

    Nykyhetkessä ”matkan jatkamista on ajateltava myös tänään”, koska luokkaristiriidat syvenevät sekä aineellisesti että henkisesti.

    Hallitus, kapitalismikritiikki ja työväenluokan asema

    Salminen kohdisti puheessaan huomionsa Orpo–Purran hallituksen talouslinjaan, jota hän kuvasi suurpääoman etuja palvelevaksi. Hänen mukaansa hallitusohjelmat ”sanellaan suurpääoman etujen mukaisesti Etelärannasta ja Brysselistä”. Salminen arvioi, että päätökset heikentävät järjestelmällisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja demokraattista osallistumista.

    Salminen nosti esiin erityisesti Orpo–Purran hallituksen kehysriihen päätökset, jotka Kantakaupungin kommareiden puheenjohtajan mukaan polkevat enemmistön etuja ja lisäävät eriarvoisuutta. Opiskelijat, eläkeläiset ja työelämän epävarmoissa asemissa olevat joutuvat leikkausten suurimmiksi kärsijöiksi.

    Puheessa korostui myös huoli Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta. Salmisen mukaan ydinasepelotteeseen nojaava hallituksen poliittinen linja on korvannut rauhaa rakentavan ulkopolitiikan ja diplomatian.

    ”Militaristinen ajattelu tunkeutuu kaikille elämän osa-alueille”, sanoo Salminen. Hänen mukaansa kehitys uhkaa demokratian rakenteita ja lisää jännitteitä yhteiskunnassa.

    Luokkaristiriidat, historia ja järjestelmän muutos

    Salminen painotti, että pelkät parlamentaariset reformit eivät riitä muuttamaan järjestelmän perusrakenteita. Hän kuvaa puheessaan kapitalismin kehittyneen valtiomonopolistiseen ja imperialistiseen vaiheeseen, jossa muutokset voivat syntyä vain laajasta yhteiskunnallisesta toiminnasta.

    ”Vain joukkojen kasvava tietoisuus ja toiminta voi saada aikaan tarvittavan muutoksen.”

    Salmisen puheessa korostui solidaarisuus sorrettuja ja kaltoin kohdeltuja kohtaan. Hän kuvasi nykyistä yhteiskunnallista tilannetta säädetyn sekasorron, harkitun mielivallan ja epäinhimillisen ihmisyyden ajaksi. Salmisen mukaan työväenliikkeen tehtävä on kyseenalaistaa se, mikä esitetään luonnollisena tai muuttumattomana.

    Salminen muistutti, että vuoden 1918 tapahtumat osoittavat, miten työväen pyrkimykset kohti demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa voidaan tukahduttaa väkivalloin. Hän viittasi siihen, kuinka Suomen porvaristo liittoutui saksalaisten imperialististen voimien kanssa murskatakseen työväestön tavoitteet.

    Työväenliikkeen toimijuus ja tieto aseena kapitalismia vastaan

    Puheensa lopuksi Salminen kehotti jatkamaan kamppailua kapitalistisen järjestelmän epäkohtia vastaan. ”Jatkakaamme kamppailua tämän ihmisyyttä ja ihmiskuntaa tuhoavan kannibaalikapitalismin kumoamiseksi, aseinamme tänään tieto ja historian opetukset”, sanoo Salminen.

    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja Hannu Salmisen mukaan työväenliikkeen on nyt vahvistettava tietoisuuttaan, kyseenalaistettava vallitsevat rakenteet ja rakennettava solidaarisuutta yli sukupuolirajojen ja yhteiskunnallisten jakolinjojen.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perustuslakivaliokunnan päätös eläinten perusoikeuksista herättää keskustelua oikeudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    5.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskunta linjaa eläinten perustuslaillista asemaa

    Perustuslakivaliokunta ehdottaa eläinten perusoikeuksia koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä, vaikka useat kuullut asiantuntijat pitävät perustuslain muutosta perusteltuna

    SKP n vappupuheissa korostettiin työväenluokan asemaa ja varoitettiin fasismin noususta. Kuva Vesa Lankinen
    Politiikka
    4.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vappupuhujat varoittivat fasismin noususta

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK n kyselyn mukaan arjen kustannusten nousu heikentää suomalaisten toimeentuloa. Kuva Tomaszów Mazowiecki CCO 0.0
    Politiikka
    1.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Arjen kustannusten nousu syö suomalaisten toimeentuloa – heikentyminen koskettaa erityisesti pienituloisia ja naisia

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!