Helsingin valtuustolle vetoomus Lapinlahden yksityistämistä vastaan

Helsingin kaupunginvaltuustolle luovutettiin keskiviikkona yli 5 000 helsinkiläisen ja lukuisten asiantuntijoiden allekirjoittama vetoomus hylätä esitykset Lapinlahden tilojen vuokraamisesta tai myymisestä yksityisen yrityksen pääkonttoriksi.

Allekirjoittajat haluavat säilyttää ja kunnostaa Lapinlahden kaikille avoimena kulttuurin, mielenterveystyön, yhteiskunnallisen mikroyrittäjyyden ja virkistyksen yhteisöllisenä tilana. Vetoomuksessa ehdotetaan Lapinlahden peruskorjauksen tekemistä vaiheittain ja vanhaa säilyttäen niin, että alueen nykyinen toiminta voi jatkua.

Valtuustoryhmien kannat pääosin auki

Vetoomuksen vastaanottaneet valtuustoryhmien edustajat pitivät Lapinlahtea ja sen edustamia arvoja tärkeinä. He suhtautuivat vetoomukseen positiivisesti, mutta eivät ottaneet vielä konkreettista kantaa sen esityksiin. Vetoomuksen ottivat vastaan apulaispormestari Johanna Laisaari ja valtuustoryhmien edustajat poissa olleita perussuomalaisia lukuun ottamatta.

”Paikka, josta olen tässä kivikaupungissa haaveillut”

Vetoomuksen valtuustoryhmille esiteli laulaja-lauluntekijä Lyyti, Lydia Lehtola. Hän on löytänyt Lapinlahdesta paikan, josta on lauluissaan haaveillut:

– Paikan, jossa kaikki ei ole suurta, kallista ja kiiltävää vaan ihmisenkokoista, lämmintä ja osallistavaa. Olen kirjoittanut kappaleissani yhteisöllisyydestä, mutta vasta Lapinlahdesta olen sen löytänyt. Lapinlahdessa mielenterveys- ja kulttuurityö tukevat toisiaan tavalla, jota ei voi kokea missään muualla.

Hän pitää Lapinlahteen muodostunutta ihmisten, yritysten ja erilaisten toimijoiden verkostoa esimerkkinä yhteisöllisyyden luomisesta ja avoimen kaupunkikulttuurin rakentamisesta.

Rakennushistorian vaalimiseen erikoistunut arkkitehti Tapani Mustonen pitää oleellisena arvokkaiden rakennusten korjaamista niiden omista lähtökohdista ja ominaisuuksista. Rakennuksiin on mielekästä sijoittaa toimintoja, jotka eivät vaadi raskaita taloteknisiä järjestelmiä tai talojen luonteisiin sopimattomia pintarakenteita.

– Vaiheittainen korjaaminen on hyvä mahdollisuus vanhojen rakenteiden ja työtapojen oppimiseen ja työmenetelmien kehittämiseen työn edetessä. On hyvä muistaa, että Lapinlahden sairaala on tähän saakka parhaiten autenttisuutensa säilyttänyt C.L Engelin suunnittelema kokonaisuus. Ylikorjaamista pitää välttää, Mustonen toteaa.

Arvovaltaisia ja tunnettuja nimiä

Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut netissä yli 4 800 henkilöä ja paperilla kerätyille listoille on kertynyt lähes 500 allekirjoittajaa. Mukana ovat mm. arkkiatri Päivi Hietanen, taiteen akateemikot Mona Schalin ja Hilja Grönfors sekä professorit Päivi Kymäläinen, Lena Näre ja Kirsi Saarikangas. Joukossa on kymmeniä taiteilijoita, mielenterveyden asiantuntijoita, arkkitehtejä ja tutkijoita, kuten näyttelijät Oona Airola, Eija Ahvo, Laura Birn, Krista Kosonen, Elina Knihtilä ja Martti Suosalo, muusikot Lyyti, Ismo Alanko ja Aili Järvelä, ohjaajat Mika Kaurismäki, Saara Cantell, Hanna Bergholm ja Susanna Kuparinen, arkkitehdit Tapani Mustonen, Panu Lehtovuori ja Simo Freese sekä sote-alan asiantuntijat Pirkko Lahti, Kristian Wahlbeck ja Hanna Nohynek.

Vetoomuksen keräys jatkuu

”Säilyttäkää rakastettu ja kansainvälisestikin merkittävä Lapinlahti kaupungin omistuksessa myös tuleville sukupolville. Kehitetään Lapinlahtea kaikkien Lapinlahtena”, vedotaan adressissa Helsingin päättäjiin. Nimien keräämistä vetoomukseen aiotaan jatkaa niin kauan kun hanke Lapinlahden tilojen pääosan yksityistämisestä on vireillä.

---