Ohjaako kesälomien siirtoa elinkeinoelämä?

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto arvostelee jyrkästi julkisuudessa jälleen noussutta keskustelua koulujen kesälomien siirtämisestä. Järjestön mukaan esitys ei perustu pedagogiikkaan eikä oppimistulosten parantamiseen, vaan elinkeinoelämän toiveisiin, jotka ohittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin. ”Oppimisen ja opettamisen edellytysten sijaan mahdollista siirtoa näyttää ohjaavan elinkeinoelämän tarpeet. Suunta on täysin väärä”, sanotaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tiedotteessa (7.5.2026).

OAJ:n mukaan opettajista lähes 80 prosenttia vastustaa lomien siirtoa, ei periaatteellisista syistä, vaan siksi, että he tuntevat koulun arjen ja näkevät muutoksen vaikutukset oppimiseen. ”He haluavat turvata lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset edellytykset oppia.”

Elinkeinoelämän ohjaama koulutuspolitiikka herättää huolta

OAJ:n mukaan kesälomien siirto ei ole tekninen aikataulukysymys, vaan muutos, joka mullistaisi koko koulutusjärjestelmän rakenteet. Siirto vaikuttaisi yhteishakuihin, ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen valintakokeisiin – eli koko koulutuspolkuun, joka määrittää lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia.

OAJ:n mukaan koululaisten lomien siirrolla olisi myös laajoja vaikutuksia moneen muuhunkin kuin oppimistuloksiin ja oppilaiden jaksamiseen. ” Keskustelu paljastaa Suomen visiottomuuden: koulutuspolitiikkaa ohjataan lyhytjänteisesti, ja rakenteelliset ongelmat jäävät ratkaisematta.”

Kritiikki osuu laajempaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa Orpo–Purran hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet opiskelijoihin, pienituloisiin ja eläkeläisiin. Koulutusjärjestelmän rahoitus on kiristynyt, ja opettajien työkuorma kasvanut. OAJ:n mukaan kesälomakeskustelu toimii savuverhona, joka siirtää huomion pois todellisista ongelmista: oppimistulosten laskusta, resurssipulasta ja koulutuksellisen tasa-arvon rapautumisesta.

Kasvutakuu vastavoimaksi lyhytjänteiselle politiikalle

OAJ esittää ratkaisuksi niin kutsuttua kasvutakuuta, puolueiden yhdessä laatimaa pitkäjänteistä suunnitelmaa koulutuksen rahoituksesta ja resursseista. ”Kasvutakuu voidaan laatia vielä tällä hallituskaudella. Se osoittaisi lapsille ja nuorille, että päättäjät ovat sitoutuneet huolehtimaan heidän tulevaisuudestaan”, ajatellaan OAJ:ssa.

Kasvutakuun tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, mikä OAJ:n mukaan on välttämätöntä myös talouden näkökulmasta. OAJ viittaa OECD:n arvioon: ”Suomi voisi liki kaksinkertaistaa bruttokansantuotteensa pelkästään sillä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle annetaan mahdollisuus oppia peruskoulussa riittävät perustiedot ja -taidot.”

OAJ korostaa, että pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen oppilaan oikeus koulutettuun opettajaan on entistä tärkeämpi. Tämä on myös työväenluokan näkökulmasta keskeinen kysymys: koulutus on yksi harvoista väylistä, joka voi tasata yhteiskunnallisia eroja ja tarjota mahdollisuuksia niille, jotka eivät peri varallisuutta tai sosiaalista pääomaa.

Oppimisen edellytykset etusijalle – ei lomien siirtoa

OAJ:n valtuusto vaatii opetusministeri Anders Adlercreutzia keskittymään koulutuksen laatuun ja oppimisen edellytyksiin sen sijaan, että ministeri edistäisi lomien siirtoa ilman oppimiseen perustuvia syitä. ”Lapset ja nuoret ansaitsevat päättäjiltä parempaa kuin lomien siirtäminen”, sanovat OAJ:n asiantuntijat.

Järjestön mukaan kesälomien siirto ei ratkaise oppimistulosten laskua eikä korjaa koulutusjärjestelmän rakenteellisia ongelmia. Päinvastoin se voi lisätä kuormitusta ja heikentää oppilaiden jaksamista, mikä osuu erityisesti niihin, joilla on jo valmiiksi vähemmän tukea kotona – usein työväenluokan ja pienituloisten perheiden lapsiin.

---