PAM: ”Ajanpeluu loppuu nyt” – KHO:n päätös muuttaa alustatalouden pelisääntöjä

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Woltin purkuhakemuksen ja vahvistanut aiemman, toukokuussa 2025 annetun ennakkopäätöksen: Wolt-lähetit ovat työsuhteessa. Päätös on merkittävä paitsi alustatalouden työntekijöille myös koko suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle, jossa työn ja pääoman välinen ristiriita kärjistyy erityisesti niillä aloilla, joilla työnantajat pyrkivät kiertämään vastuitaan.

Wolt on vuonna 2014 perustettu suomalainen teknologiayritys, joka välittää ruokaa, päivittäistavaroita ja muita tuotteita kotiinkuljetuksella mobiilisovelluksensa ja verkkosivujensa kautta

Palvelualojen liiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pitää ratkaisua oikeusvaltion kannalta välttämättömänä ja muistuttaa, että Wolt ei ole noudattanut ennakkopäätöstä, vaikka purkuhakemus ei ole vaikuttanut tuomion lainvoimaisuuteen.

”Olemme tyytyväisiä, että KHO piti ennakkopäätöksensä voimassa. Wolt on kohta vuoden verran ollut noudattamatta korkeimman oikeusasteen päätöstä. Näin ei saa olla mahdollista toimia Suomessa. Yhtiön tulee nyt lopettaa ajanpeluu ja muuttaa lähetit työsuhteisiksi”, sanoo Palvelualojen liiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen (19.3.2026).

KHO:n mukaan kaikki työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät Wolt-lähettien kohdalla. Päätöksen perusteluissa todetaan, että lähettityötä tehdään henkilökohtaisella vastuulla, työnantajan lukuun sekä tämän johdon ja valvonnan alaisuudessa. Wolt voi myös yksipuolisesti alentaa palkkioita ja päättää sopimuksen – ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä työnantajan määräysvallalle.

Lisäksi Wolt hyödyntää keräämäänsä dataa työn valvontaan ja arviointiin. Tämä on osa alustatalouden logiikkaa, jossa digitaalinen kontrolli korvaa perinteisen työnjohdon. Vaikka yritys on pyrkinyt esittämään mallinsa joustavana ja yrittäjyyteen kannustavana, KHO:n mukaan tekniset muutokset eivät muuta työn tosiasiallista luonnetta.

”Työsuhteen tunnusmerkkien täyttymiseen ei vaikuta esimerkiksi y-tunnuksen vaatiminen tai muu tekninen muutos. Lähettimalliin tehdyt muutokset vaikuttavat työnantaja-aseman kiertämiseltä”, sanoo  Rönni-Sällinen.

”Kahden mallin ratkaisu” ei vapauta Woltia vastuusta

Wolt on julkisuudessa esittänyt mahdollisuutta niin sanottuun kahden mallin ratkaisuun, jossa lähettinä voisi toimia joko yrittäjänä tai työntekijänä. PAMin mukaan tämä ei ole mahdollista ilman, että yrittäjyys olisi aidosti itsenäistä.

”Tuomioistuinten päätöksiä pitää Suomessa noudattaa, piste. Jos Wolt haluaa jatkossa tarjota mahdollisuutta tehdä kuljetuksia yrittäjänä, sen pitää olla aitoa yrittäjyyttä. Lähetillä tulee olla esimerkiksi tosiasiallinen mahdollisuus neuvotella Woltin kanssa sopimuksen ehdoista ja määritellä itse kuljetusten hinnat”, sanoo Rönni-Sällinen.

Aito yrittäjyys tarkoittaa käytännössä sitä, että toimijalla on itsenäinen hinnoitteluvalta, mahdollisuus valita asiakkaansa ja neuvotella sopimusehdoista. Alustatalouden mallissa nämä ehdot eivät täyty, sillä alustayhtiö määrittelee hinnat, valvoo suorituksia ja voi rajoittaa työntekijän toimintaa algoritmisella ohjauksella. Termi algoritminen management tarkoittaa digitaalista työnjohtoa, jossa sovelluksen logiikka korvaa perinteisen esihenkilön.

PAM vaatii työsuhdeolettamaa

Rönni-Sällisen mukaan oikeusprosessi on osoittanut, että Suomeen tarvitaan automaattinen ja tehokas työsuhdeolettama kaikkeen alustatyöhön. Työsuhdeolettama tarkoittaa sääntelyä, jossa työn katsotaan lähtökohtaisesti olevan työsuhteista, ellei työn teettäjä pysty osoittamaan muuta.

 ”Työsuhdeolettama on keskeisin EU:n alustatyödirektiivin vaatimus ja kansallisessa toimeenpanossa sen pitää myös toteutua direktiivin mukaisesti.”

Rönni-Sällinen korostaa, että näennäisyrittäjyys ei rajoitu pelkästään lähettityöhön. ”Ilmiö on laajentunut useille matalapalkka-aloille, joissa työnantajat pyrkivät siirtämään riskin ja kustannukset työntekijöille.”

”Jo nyt esimerkiksi siivousalalla ja jäätelökioskeilla palkataan työntekijöitä ’yrittäjiksi’ ja pyritään näin säästämään työvoimakuluissa. Siksi oikeudentilan tahallisesta väärintulkinnasta tulisi langettaa työn teettäjälle tuntuvat sanktiot.”

Alustatalous ja työvoiman kontrolli

KHO:n päätös osuu suoraan alustatalouden ytimeen, jossa pääoma pyrkii maksimoimaan voittonsa siirtämällä riskit työntekijöille ja hajauttamalla vastuun. Tuotantotapa pyrkii purkamaan työväenluokan kollektiivista voimaa ja korvaamaan sen yksilöllisellä, näennäisesti vapaalla, mutta tosiasiassa kontrolloidulla toimijuudella.

Alustayhtiöiden liiketoimintamalli perustuu siihen, että työntekijät esitetään yrittäjinä, vaikka heillä ei ole yrittäjyyden keskeisiä vapauksia. Tämä malli heikentää työehtoja, murentaa järjestäytymistä ja siirtää kustannuksia – kuten työvälineet, vakuutukset ja riskit – työntekijöille. Kyse on työvoiman arvon aliarvostamisesta ja lisäarvon kasvattamisesta työntekijän kustannuksella.

KHO:n ratkaisu palauttaa tasapainoa tilanteeseen, jossa alustayhtiöt ovat pitkään toimineet oikeudellisen harmaan alueen turvin. Päätös vahvistaa, että työnantajavastuu ei katoa, vaikka työ organisoidaan sovelluksen kautta.

PAM odottaa, että Wolt ryhtyy välittömästi toimiin ja muuttaa lähettinsä työsuhteisiksi. Päätöksen toimeenpano ei ole valinnaista, eikä yritys voi enää vedota oikeusprosessin keskeneräisyyteen.

KHO:n ratkaisu toimii ennakkotapauksena myös muille alustayhtiöille. Se viestii, että suomalainen oikeusjärjestelmä ei hyväksy työnantajavastuun kiertämistä teknologisten rakenteiden avulla.

Samalla se avaa keskustelun siitä, miten alustatalouden työntekijöiden asema turvataan tulevaisuudessa – ja miten yhteiskunta vastaa työn murrokseen, jossa työnantajat pyrkivät siirtämään vastuun ja riskin yhä useammin työntekijälle.

---