Buddhalaismunkkien 108 päivän rauhankävely päättyi Washingtonissa
Walk of Peace -marssi on noussut viraaliksi ilmiöksi ajassa, jolloin Yhdysvallat kamppailee syvän poliittisen jakautumisen, taloudellisen eriarvoisuuden ja yhteiskuntaluokkien välisen kuilun kanssa. Kun maa horjuu oikeistopopulismin, pääoman vallan ja työväenluokan aseman heikentymisen ristipaineessa, buddhalaismunkkien 108 päivän rauhankävely on tarjonnut poikkeuksellisen vastakuvan: hiljaisen, ruumiillisen ja yhteisöllisen eleen, joka puhuttelee sosiaalisessa mediassa miljoonia ja muistuttaa, että rauha voi olla myös askelten rytmiä.
Neljä kuukautta, yli 3 200 kilometriä ja 108 päivää – niin kauan kesti kulku, joka ei tavoitellut voittoa vaan ymmärrystä. Fort Worthista Teksasista lokakuun lopulla 2025 liikkeelle lähtenyt 19 munkin ryhmä on kulkenut läpi lumimyrskyjen, jäätävien viikkojen ja valtateiden laitojen, usein paljain jaloin. Heidän hiljainen jononsa on kulkenut läpi valtateiden melun kuin muistuttaen, että rauha ei synny äänestä vaan askeleesta.
Matkan johtaja, Venerable Bhikkhu Pannakara, kiteytti kävelyn tarkoituksen sanoihin:
”Toivon, että kun tämä kävely päättyy, ihmiset, joita tapasimme, jatkavat tietoisen läsnäolon harjoittamista ja löytävät rauhan”, sanoo buddhalaismunkkien Walk of Peace:n johtaja, Venerable Bhikkhu Pannakara
Tietoinen läsnäolo, mindfulness, on buddhalaisessa perinteessä tapa katsoa maailmaa ilman kiirettä ja ilman tuomitsemista – ja juuri tämä asenne on tehnyt munkkien kulusta niin poikkeuksellisen kontrastin Yhdysvaltojen poliittiseen ilmapiiriin.
Loppuhuipennus Washingtonissa – uskontojen välinen tilaisuus ja vierailut muistomerkeillä
Saavuttuaan pääkaupunkiin munkit osallistuivat Washingtonin kansalliskatedraalissa järjestettyyn uskontojen väliseen tilaisuuteen. Heidän ohjelmaansa kuuluivat myös vierailut Abraham Lincolnin muistomerkillä sekä Rauhan muistomerkillä, joka sijaitsee Capitol-kukkulalla.
Washingtonin episkopaalisen kirkon piispa Mariann Budde kuvasi munkkien matkan merkitystä sanoilla: ”Heidän pitkä matkansa ja lempeä todistuksensa kutsuvat meitä kaikkia syventämään sitoutumistamme myötätuntoon.”.
Suurelle yleisölle Budded tuli tutuksi, kun hän tammikuussa 2025 piti saarnan Trumpin virkaanastujaisjumalanpalveluksessa. Saarnassa Budde vetosi armoon maahanmuuttajia ja LGBTQ+-yhteisöä kohtaan, mikä herätti presidentin kritiikkiä ja somekeskustelua Suomessa.
Rauhankulkueen ryhmä aikoo vedota lainsäätäjiin, jotta Buddhan syntymäpäivä Vesak julistettaisiin kansalliseksi juhlapäiväksi. Aloite on saanut laajaa huomiota – ehkä siksi, että se tarjoaa vaihtoehtoisen tavan puhua yhteiskunnallisesta eheytymisestä aikana, jolloin luokkavastakkainasettelu ja poliittinen jakautuminen ovat kärjistyneet.
Matkalla halki kylmyyden ja vaarojen – myös onnettomuuksia
Viimeinen marssipäivä alkoi Arlingtonissa, noin viiden mailin päässä pääkaupungista. Livestream-tallenteessa munkit kulkevat lumipenkkojen ohi, kun ensimmäiset lauhemmat päivät koittavat viikkojen ennätyskylmyyden jälkeen. Videolla heitä tervehtivät rivit ohikulkijoita, ja yksi kommentoija kirjoitti:
”Olkaa turvassa ja lämpimässä. Kiitos rauhankävelystänne. Tarvitsemme tätä epätoivoisesti maailmassamme juuri nyt”, sanoo Facebook-käyttäjä livestreamin kommenteissa.
Matka ei kuitenkaan ollut pelkkää rauhanomaista kulkua. Marraskuussa Houstonissa munkkien mukana kulkenut saattueauto joutui rekan törmäyksen kohteeksi. Kaksi munkkia loukkaantui, ja toinen heistä menetti jalkansa.
108 päivää – hengellinen ja symbolinen luku
Kävelyn kesto, 108 päivää, ei ole sattumaa. Luku on buddhalaisuudessa pyhä ja symboloi henkistä täyttymystä. Munkit ovat kulkeneet koko matkan yksijonossa, askel askeleelta, samaa rytmiä ylläpitäen. Tämä rituaalinen liike on ollut osa heidän opetustaan: rauha ei synny suurista julistuksista, vaan kurinalaisesta, toistuvasta toiminnasta – siitä, että jokainen askel on valinta.
Mitä munkkien viesti kertoo Yhdysvalloista?
Walk of Peace on noussut viraaliksi ilmiöksi maassa, jossa poliittinen jakautuminen, taloudellinen eriarvoisuus ja kasvava luokkakuilu ovat arkea. Poliittinen eliitti on liittoutunut pääoman kanssa ja hyödyntää pelkoa ja vastakkainasettelua erilaisuutta kohtaan. Munkkien hiljainen kulku on tarjonnut poikkeuksellisen kontrastin äänekkäälle poliittiselle retoriikalle ja muistuttanut, että rauha ja solidaarisuus ovat tekoja, eivät iskulauseita.
Ryhmä koostuu Theravada-buddhalaisista munkeista eri puolilta maailmaa. Heidän läsnäolonsa Yhdysvalloissa on herättänyt keskustelua siitä, miten hengelliset liikkeet voivat toimia vastavoimana yhteiskunnalliselle koventumiselle – ja miten ne voivat tuoda esiin vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa toimijuutta, yhteisöllisyyttä ja vastarintaa.
Theravada-buddhalaisuuden munkkeja ovat bhikkhut (miehet) ja bhikkhunat (naiset). Munkit tunnetaan kirjaimellisesti ”kerjäläisinä”. He ovat hylänneet maallisen elämän omistautuakseen meditaatiolle sekä Buddhan opetusten opiskelulle. Theravada-munkkeja kunnioitetaan syvästi viisaudestaan ja moraalisesta esimerkistään erityisesti Thaimaassa, Sri Lankassa ja Myanmarissa.
Paluu Teksasiin – bussilla
Munkkien matka Washingtoniin kesti 108 päivää. Paluu Fort Worthiin on huomattavasti nopeampi. Munkit matkustavat takaisin bussilla.
”Toivon, että kun tämä kävely päättyy, ihmiset, joita tapasimme, jatkavat tietoisen läsnäolon harjoittamista ja löytävät rauhan”, sanoo Bhikkhu Pannakara.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!