Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajusti – työmarkkinoiden eriarvoisuus syvenee kriisiksi
Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi marraskuussa voimakkaasti, käy ilmi ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tuoreesta Työllisyyskatsauksesta. Tiedotteen mukaan ”pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita, oli marraskuussa 133 400. Määrä on 30 800 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli 66 400, mikä on 13 500 enemmän kuin viime vuoden marraskuussa.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on merkki työmarkkinoiden rakenteellisesta kriisistä, jossa epävarmuus ja toimeentulon riskit kasautuvat samoille ihmisille vuodesta toiseen. Heikoimmassa asemassa ovat ne, joiden työllistymistä vaikeuttavat jo valmiiksi rakenteelliset esteet — iäkkäämmät työnhakijat, nuoret, ei-binaariset työnhakijat ja muut ryhmät, joiden asema työmarkkinoilla on hauras.
Työttömyys kasvoi kaikissa ikäryhmissä – epävarmuus syvenee
Työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa yhteensä 318 700, mikä on 26 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen mukaan työttömyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna kaikissa ikäryhmissä.
Nuoria, alle 25-vuotiaita, oli työttömänä 36 300. Heidän työttömyyksistään 48,5 prosenttia päättyi ennen kolmen kuukauden rajaa, mikä on 7,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 55-vuotiaita työttömiä oli 83 100, ja heidän työttömyyksistään ennen kolmea kuukautta päättyi 43,7 prosenttia — viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna.
Työttömyyden kasvu kaikissa ikäryhmissä osoittaa, että kyse ei ole yksittäisten ryhmien ongelmasta, vaan koko työväenluokkaa koskevasta kehityksestä. Kun työmarkkinoiden epävarmuus lisääntyy, se ei jakaudu tasaisesti: ne, joilla on vähiten valtaa, kantavat suurimman taakan.
Mitä työttömyystrendi paljastaa rakenteista
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi nousi Suomessa lokakuussa 2025 ennätykselliseen 10,3 prosenttiin. Kyseessä on selvä nousu vuoden takaisesta ja synkin lukema viiteentoista vuoteen. Trendiluku on kausitasoitettu ja niin sanotulla sileällä indikaattorilla tasoitettu mittari, jonka avulla kuvataan työttömyysasteen — eli työttömien osuuden työvoimasta — pitkän aikavälin kehitystä kuukausittain. Kausitasoitus poistaa vuodenaikojen aiheuttamat vaihtelut, kuten kesätyöpiikit, kun taas sileä indikaattori tasoittaa satunnaiset kuukausittaiset heilahtelut matemaattisella mallilla.
Esiin nousevat rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla, jotka ovat heikentyneet etenkin miesten kohdalla jo keväästä 2023 lähtien. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kytkeytyy suoraan tähän trendiin: yhä useampi etsii töitä kuukausia tai jopa vuosia ilman pysyvää ratkaisua, mikä syventää työmarkkinoiden eriarvoisuutta ja lisää paineita niille, joiden asema on jo valmiiksi haavoittuva.
Samalla on syytä huomata, että sana ”trendi” itsessään on markkinayhteiskunnan suosikkikäsitteitä, joka antaa rakenteellisille ongelmille teknisen ja neutraalin sävyn, vaikka kyse on pohjimmiltaan työväenluokan arkeen vaikuttavasta pitkäkestoisesta työttömyyden kasvusta.
Lomautukset vähenivät, mutta kokonaiskuva pysyy synkkänä
ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen mukaan kokoaikaisesti lomautettuja oli marraskuussa 19 800, mikä on 4 800 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan lomautettuja oli marraskuun lopussa 31 100, mikä on 6 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautukset vähenivät, mutta työttömyyden kokonaisnousu ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu varjostavat kehitystä.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 91 100 henkilöä, 14 100 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Palvelujen väheneminen osuu kipeästi niihin, jotka tarvitsisivat tukea eniten.
Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi tilastointimuutoksen vuoksi
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa 26 400, mikä on 3 600 enemmän kuin vuotta aiemmin. ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen mukaan kasvu oli suurinta rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Kaikkiaan avoinna oli 48 800 työpaikkaa.
Vuoden 2024 kesä–joulukuun luvuista puuttuivat työpaikat, joiden siirtämisen työvoimaviranomaisille työnantajat olivat kieltäneet. Vuoden 2025 luvuissa nämä työpaikat ovat mukana. ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen mukaan muutos korostaa avoimien työpaikkojen määrän kasvua edellisestä vuodesta ja todennäköisesti selittää uusien työpaikkojen lisääntymisen kokonaisuudessaan.
Tilastointimuutos paljastaa, miten työnantajat voivat vaikuttaa työmarkkinatilastojen näkyvyyteen — ja siten myös poliittiseen keskusteluun. Työpaikkojen todellinen määrä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös vallankäytön muoto.
Työttömyysasteen trendi
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli 276 000, eli 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tiedotteen mukaan ”työttömyysasteen trendi oli 10,6 prosenttia, eli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin”.
Kaksi erilaista tilastointitapaa – kaksi erilaista todellisuutta
Työnvälitystilasto perustuu kuntien työllisyyspalveluiden rekistereihin, kun taas työvoimatutkimus on otantaan perustuva kysely. Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut lasketaan työttömiin, mutta päätoimiset opiskelijat eivät. Työvoimatutkimuksessa työttömyyden määritelmä on tiukempi ja edellyttää aktiivista työnhakua sekä valmiutta ottaa työtä vastaan kahden viikon sisällä.
Ero tilastointitapojen välillä paljastaa, että työttömyys ei ole vain numero, vaan poliittinen kysymys: se, miten työttömyys määritellään, vaikuttaa siihen, miten ongelmaa ymmärretään ja kenen ääni kuuluu.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!