Keywords:
Suomen geopolitiikasta
Kuuban ohjuskriisistä tulee syksyllä 60 vuotta, kun Suomessakin kuunneltiin uutisia korva tarkkana. Maailma oli ydinsodan partaalla, kunnes suurvaltajohtajat sopivat osin salaisesti ”etupiireistään”. NL veti ohjukset Kuubasta ja Yhdysvallat Turkista.
Tapahtuma johti 60-luvulla suurvaltojen yhteistyöhön, aserajoitussopimuksiin, 70-luvulla liennytykseen ja ETYK-kokoukseen ja 80-luvulla aseriisuntasopimuksiin. Tarvitaanko nytkin vastaava kärjistyminen, ennen kuin johtajat havahtuvat ydinaseiden rajoittamiseen, kilpavarustelun pysäyttämiseen ja suuntaavat voimavarat ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisemiseen? Nyt siihen on vielä mahdollisuus.
Suomen kannalta Venäjä on alueellinen suurvalta ja ydinasemahti, joka haluaa pitää huolta omista eduistaan. Näin arvioi tutkija Hiski Haukkala kirjassaan Suuren pelin paluu (2020). Hän muistuttaa Paasikiven pyrkimyksestä ennakoida tulevia tapahtumia ja toimia sitten aktiivisesti politiikassa. Natojäsenyys veisi hänen mukaansa Suomelta kiinnostavuuden kansainvälisenä toimijana politiikassa.
Suomen asemaa on käytännössä määritelty melko lailla idealistisista lähtökohdista.
Liberaali, idealistinen suuntaus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liittyy kansainvälisen politiikan suojasäiden kauteen, jolloin pyritään toimimaan ”arvoja puolustaen”. Suurvaltasuhteiden kiristyessä suositaan enemmän ”poliittisen realismin” mukaisia linjauksia tutkija Pekka Visurin mukaan. Kun katsotaan Suomen turvallisuuspolitiikan käytännön kehitystä kylmän sodan jälkeen, voi maallikkona sanoa Paasikivelle tärkeän ennakoinnin olleen vajavaista ellei jopa virheellistä päättäjien pienessä piirissä.
Suomen asemaa on käytännössä määritelty melko lailla idealistisista lähtökohdista. On toistettu vähän joka välissä, että ”Suomi kuuluu länteen”, ikään kuin siitä olisi ollut mitään epäselvyyttä. Tässä innostuksessa on sitouduttu yhä syvemmälle Naton rakenteisiin. On kuljettu rauhankumppanuuden kautta niin sanottuun isäntämaasopimukseen. Naton sotaharjoituksiin osallistumisesta on tullut arkipäivää ja vieraiden joukkojen harjoittelusta ja ”voiman näytöstä” Suomen alueella tavallista. Eduskunnassa tästä ei ole keskusteltu. F-35 hävittäjäkauppa vie entistä syvempään riippuvuuteen Yhdysvaltojen asevoimista.
Onko Suomi joutumassa omilla toimillaan ”harmaalle vyöhykkeelle”? Onko unohdettu Paasikiven realistiset opit Suomen turvallisuuden perusteista: Suomen alueen kautta ei saa kohdistua sotilaallista uhkaa Venäjälle.
Lähteitä
https://kulttuurivihkot.fi/lehti/blogit/paatoimittaja/1553-kuuban-kriisi...?
https://sgseura.fi/index.php/lisaeae-artikkeleita/127-pekka-visuri-20-12...?
https://otava.fi/kirjat/suuren-pelin-paluu
Kirjoittajan artikkelit
- ‹ edellinen
- 2 / 3
- seuraava ›
NATO
-
25.05.2022
Eduskunnan päätös hakea Suomelle jäsenyyttä sotilasliitto Natossa vei maaltamme liittoutumattomuuden lopullisesti. Sotilasliitot ja niiden toimintaan tiukasti kytkeytyvä asevarustelu lisäävät väkivaltaa ja kärsimystä.
-
24.05.2022
Toukokuun Moksis kommentoi Petteri Orpon sanomisia.
-
17.05.2022
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus haudattiin eduskunnassa 17. päivä toukokuuta. Eduskunta hyväksyi äänin 188 – 8 hallituksen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimieliset esitykset liittymisestä sotilasliitto Natoon. Liittoutumattomuutta ei edes selvitetty.
-
13.05.2022
Suomen Nato-jäsenyyteen ja hakuprosessiin kriittisesti suhtautuvat tahot järjestävät mielenosoituksen Helsingissä sunnuntaina. Tapahtumassa puhuvat muun muassa vapaa kirjoittaja Arja Alho ja emeritusprofessori Jyrki Käkönen.
-
10.05.2022
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut vaihtoehdotonta. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja yhteistyöhön perustuva rauhanomainen linja ei tarkoita Suomen jäämistä yksin konflikteissa, kuvaa Arja Alho toimittamaansa julkaisua Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?
-
04.05.2022
Uusi valtakunnallinen Stop Nato -kampanja kutsuu toimintaan Natoa vastaan. Kampanjan mukaan Suomea viedään Natoon, vaikka edelleen on suuri joukko ihmisiä, jotka vastustavat asevarustelua ja sotilasliittoja.
-
Ajankohtainen pamfletti turvallisuuspoliittisen keskusteluun: Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?28.04.2022
Vapaus valita toisin -yhdistys ja Ydin-lehti julkaisevat ensi viikolla pamfletin, jonka 18 asiantuntijan puheenvuorojen toivovat vaikuttavan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehtäviin linjauksiin. Viime aikoina keskustelua on hallinnut tarve edetä ripeästi ja mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen aikataulut ovat muuttuneet kuukausista viikkoihin.
-
27.04.2022
Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon olisi historiallinen virhe, katsoo Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö kannanotossaan. Kommunistien mukaan Natoon liittymiselle on realistinen vaihtoehto, josta meillä suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus.
-
14.04.2022
Marinin hallituksen yksimielisesti hyväksymä Nato-selonteko – tiekartta sotilasliiton jäseneksi – on täysin yksipuolinen, eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
-
24.03.2022
Herrojen sotatoimet tuottavat jälleen laskun työväenluokalle – kaiken vaurauden yhteiskuntaan tuottavalle luokalle.
-
12.03.2022
Putinin rikollinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut blogisti Hannu Ketoharjun mieleen vanhan sanonnan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Silloin joutuu kysymään, minkä politiikan.
-
04.03.2022
Ruotsalais-suomalainen työryhmä on esittänyt avoimessa kirjeessä kymmenen perustelua, miksi Suomen ja Ruotsin tulee pysyä Naton ulkopuolella ja harjoittaa rauhanpolitiikkaa. Kirjeen perustelut on allekirjoittanut jo useat tunnetut vaikuttajat, tutkijat ja taiteilijat.
-
24.02.2022
Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös aloittaa sota Ukrainassa on saanut tänään osakseen kansalaisyhteiskunnan tuomion niin sosiaalisessa mediassa, kuin useissa mielenosoituksissa ympäri Suomen.
-
27.01.2022
Kuuban ohjuskriisistä tulee syksyllä 60 vuotta. Maailma oli ydinsodan partaalla, kunnes suurvaltajohtajat sopivat osin salaisesti ”etupiireistään”. NL veti ohjukset Kuubasta ja Yhdysvallat Turkista. Tarvitaanko nytkin vastaava kärjistyminen, ennen kuin johtajat havahtuvat ydinaseiden rajoittamiseen, kilpavarustelun pysäyttämiseen ja suuntaavat voimavarat ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisemiseen?
-
19.11.2021
Suomen kommunistisen puolueen Youtube-kanavalla ensiesitetään 20.11. klo 12 Merikukka Kiviharjun uusi musiikkivideo “Irvistä Natolle – rauha maistuu paremmalle”. Videon viesti on selvä. On edistettävä rauhantyötä. On laskettava aseet maahan ja aloitettava aseistariisunta.