Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL on huolissaan sotaliitto Naton osallistumisesta pakolaiskriisin hoitamiseen Egeanmerellä
Keywords:
Suomen geopolitiikasta
Kuuban ohjuskriisistä tulee syksyllä 60 vuotta, kun Suomessakin kuunneltiin uutisia korva tarkkana. Maailma oli ydinsodan partaalla, kunnes suurvaltajohtajat sopivat osin salaisesti ”etupiireistään”. NL veti ohjukset Kuubasta ja Yhdysvallat Turkista.
Tapahtuma johti 60-luvulla suurvaltojen yhteistyöhön, aserajoitussopimuksiin, 70-luvulla liennytykseen ja ETYK-kokoukseen ja 80-luvulla aseriisuntasopimuksiin. Tarvitaanko nytkin vastaava kärjistyminen, ennen kuin johtajat havahtuvat ydinaseiden rajoittamiseen, kilpavarustelun pysäyttämiseen ja suuntaavat voimavarat ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisemiseen? Nyt siihen on vielä mahdollisuus.
Suomen kannalta Venäjä on alueellinen suurvalta ja ydinasemahti, joka haluaa pitää huolta omista eduistaan. Näin arvioi tutkija Hiski Haukkala kirjassaan Suuren pelin paluu (2020). Hän muistuttaa Paasikiven pyrkimyksestä ennakoida tulevia tapahtumia ja toimia sitten aktiivisesti politiikassa. Natojäsenyys veisi hänen mukaansa Suomelta kiinnostavuuden kansainvälisenä toimijana politiikassa.
Suomen asemaa on käytännössä määritelty melko lailla idealistisista lähtökohdista.
Liberaali, idealistinen suuntaus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liittyy kansainvälisen politiikan suojasäiden kauteen, jolloin pyritään toimimaan ”arvoja puolustaen”. Suurvaltasuhteiden kiristyessä suositaan enemmän ”poliittisen realismin” mukaisia linjauksia tutkija Pekka Visurin mukaan. Kun katsotaan Suomen turvallisuuspolitiikan käytännön kehitystä kylmän sodan jälkeen, voi maallikkona sanoa Paasikivelle tärkeän ennakoinnin olleen vajavaista ellei jopa virheellistä päättäjien pienessä piirissä.
Suomen asemaa on käytännössä määritelty melko lailla idealistisista lähtökohdista. On toistettu vähän joka välissä, että ”Suomi kuuluu länteen”, ikään kuin siitä olisi ollut mitään epäselvyyttä. Tässä innostuksessa on sitouduttu yhä syvemmälle Naton rakenteisiin. On kuljettu rauhankumppanuuden kautta niin sanottuun isäntämaasopimukseen. Naton sotaharjoituksiin osallistumisesta on tullut arkipäivää ja vieraiden joukkojen harjoittelusta ja ”voiman näytöstä” Suomen alueella tavallista. Eduskunnassa tästä ei ole keskusteltu. F-35 hävittäjäkauppa vie entistä syvempään riippuvuuteen Yhdysvaltojen asevoimista.
Onko Suomi joutumassa omilla toimillaan ”harmaalle vyöhykkeelle”? Onko unohdettu Paasikiven realistiset opit Suomen turvallisuuden perusteista: Suomen alueen kautta ei saa kohdistua sotilaallista uhkaa Venäjälle.
Lähteitä
https://kulttuurivihkot.fi/lehti/blogit/paatoimittaja/1553-kuuban-kriisi...?
https://sgseura.fi/index.php/lisaeae-artikkeleita/127-pekka-visuri-20-12...?
https://otava.fi/kirjat/suuren-pelin-paluu
NATO
-
27.02.20160
-
19.02.20160
Esko Seppänen ruotii uutuuskirjassaan asioita, joista Suomessa vaietaan. Seppäsen mukaan Saksa ja Yhdysvallat ovat Suomen ”salarakkaita”, mistä kielivät muun muassa viimeisimmät sotaharjoitusuutiset.
-
14.02.20160
Pakolaisuuden syitä ja taustoja pitää etsiä ja ehkäistä kriisien syntysijoilla. Tämä on totta. Totta on myös se, ettei poliitikkoja tai valtamediaa kiinnosta kriisien todelliset syyt ja taustat piirun vertaa.
-
05.11.20150
Arktisen alueen kommunistiset puolueet hyväksyivät kommunististen ja työväenpuolueiden kokouksessa Turkissa yhteisen aloitteen, jolla puolustetaan rauhaa ja ekologisesti kestävää kehitystä.
-
03.11.20150
Yhdysvaltain sotaministeriö tuottaa viisi prosenttia maapallon kaikista hiilidioksidipäästöistä, mutta ne eivät sisälly mihinkään kansainvälisiin tilastoihin. Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti Heikki Tervahattu luennoi YK:n rauhanpäivänä ilmastopoliittisista kysymyksistä.
-
23.10.20150
YK:n päivänä järjestetään Helsingissä Tervetuloa on teonsana -tapahtuma ja rauhanmarssi. – On avattava maahanmuuton ja pakolaisuuden syitä, joista keskeisimpiä ovat sota, köyhyys ja ilmastonmuutos. Rauhanliikkeen tulee toiminnallaan osoittaa rohkeasti, että sodat ja pakolaisuus ovat vääränlaisen politiikan sekä Yhdysvaltojen ahneen imperialismin syitä ja seurauksia, sanoo SKP:n puheenjohtaja ja rauhanaktivisti JP Väisänen.
-
23.10.20150YK:n päivän alla on jälleen syytä korostaa rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ensisijaista merkitystä. Ilman rauhaa ei ole kehitystä eikä inhimillistä elämää.
-
14.10.2015Afganistanin tilanne on eräs palanen siinä imperialististen suurvaltojen pelissä, johon on nyttemmin sotkettu uusia maita ja alueita Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä