Rauhanjärjestöt varoittavat: hyökkäys Iraniin voi sytyttää koko alueen liekkeihin

Yhdysvaltojen ja Israelin laaja sotilaallinen hyökkäys Iraniin on sysännyt Lähi-idän uuteen kriisiin, jonka seuraukset ulottuvat oletettavasti alueen rajojen ulkopuolelle. Rauhanjärjestöjen ja uutislähteiden aineistoista piirtyy kokonaiskuva tilanteesta, jossa diplomatia romahtaa, sotilaallinen eskalaatio kiihtyy ja kansainvälinen oikeus horjuu. Samalla näkyviin tulee se, miten konfliktin raskaimmat seuraukset kohdistuvat tavallisiin ihmisiin, työväenluokkaan ja siviileihin – niihin, joilla ei ole valtaa, mutta jotka kantavat sodan hinnan.

Hyökkäys diplomaattisten neuvottelujen keskellä

Israel ja Yhdysvallat iskivät Iraniin lauantaina 27. helmikuuta 2026. Iskut kohdistivat tulen sotilaskohteisiin, ydinlaitoksiin, vallankumouskaartin johtoon sekä Teheranin alueille, joilla hyökkäys tappoi yli 200 ihmistä ja surmasi Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein. Suomalaismedioiden mukaan hyökkääjät tuhosivat myös vallankumouskaartin komentorakenteita ja kriittistä puolustusinfrastruktuuria.

Brasilian rauhanjärjestö Cebrapaz kuvaa hyökkäystä vakavaksi loukkaukseksi Iranin suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta vastaan. Järjestön mukaan isku tehtiin aikana, jolloin Iran pyrki edelleen neuvotteluratkaisuun alueen jännitteistä. Cebrapazin mukaan hyökkäys osoittaa halveksuntaa diplomatiaa ja monenvälisiä konfliktinratkaisun mekanismeja kohtaan tilanteessa, jossa alueen sotilaallinen tasapaino oli valmiiksi äärimmäisen hauras.

Maailman rauhanneuvosto: imperialistinen aggressio ja uhka laajalle sodalle

Maailman rauhanneuvosto (World Peace Council, WPC) tuomitsee hyökkäyksen jyrkästi ja kuvaa sitä “imperialistiseksi ja murhanhimoiseksi aggression teoksi”.

”Yhdysvallat ja Israel toimivat itsejulistettuina maailman sheriffeinä, jotka levittävät kuolemaa ja tuhoa tavoitteenaan Iranin poliittinen alistaminen ja sen luonnonvarojen hallinta”, sanoo Maailman rauhanneuvosto.

Maailman rauhanneuvoston mukaan hyökkäys oli pitkään suunniteltu ja Geneven neuvottelut toimivat vain kulissina sotilaallisen voiman keskittämiselle alueelle. Järjestö kritisoi myös Euroopan suurvaltoja, jotka sen mukaan ovat hyväksyneet iskun ja siten osaltaan vastuussa tilanteen kärjistymisestä. Järjestö varoittaa, että hyökkäys ja mahdolliset vastaiskut voivat johtaa “yleistyvään alueelliseen tai jopa globaaliin sotaan”. Maailman rauhanneuvosto vaatii sotatoimien lopettamista, Yhdysvaltojen tukikohtien sulkemista Lähi-idästä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista sekä kehottaa kansalaisia ympäri maailmaa protesteihin ja solidaarisuuteen Iranin kansan kanssa.

Isku rikkoo kansainvälistä oikeutta

Kansainvälinen rauhanjärjestö International Peace Bureau (IPB) tuomitsee myös iskut ja kuvaa niitä “vakavaksi kansainvälisen oikeuden loukkaukseksi”. IPB nostaa esiin, että Yhdysvallat ja Israel ovat hyökänneet Iraniin kahtena peräkkäisenä vuonna juuri ydinohjelmaa koskevien neuvottelujen aikana, mikä herättää epäilyjä niiden todellisista aikomuksista diplomatiassa.

IPB korostaa, että neuvottelut ovat ainoa realistinen keino vähentää alueellisia jännitteitä ja löytää rauhanomaisia ratkaisuja pitkäaikaisiin konflikteihin. Järjestö vetoaa maailman kansalaisyhteiskuntaan protestien ja kansainvälisen toiminnan puolesta ja muistuttaa, että siviilit Iranissa, Israelissa ja koko alueella kärsivät sodasta kaikkein eniten.

Iranin johdon tappiot

Yhdysvaltojen ja Israelin iskut surmasivat Iranin korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein Teheranissa. Hyökkääjät tuhosivat vallankumouskaartin ilmapuolustuskykyä, ohjus- ja droonilaukaisualustoja sekä ministeriöiden rakennuksia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump perusteli operaatioita “Midnight Hammer” ja “Epic Fury” Iranin ydinohjelman muodostamalla uhalla. Israel kuvaa hyökkäystä ennaltaehkäiseväksi ja vaatii Iranin ydinohjelman purkamista.

Iranin vastaus: massiivinen ohjusisku Israeliin ja Yhdysvaltojen tukikohtiin

Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäykset Iranin kaupunkeihin olivat laajoja ja tuhoisia. Räjähdykset ravistelivat Teherania, Isfahania, Qomia, Karajia ja muita suurkaupunkeja. Reutersin mukaan iskuja tehtiin myös ministeriöiden rakennuksiin Etelä-Teheranissa, ja Tasnim-uutistoimiston mukaan ohjuksia räjähti presidentinlinnan läheisyydessä.

Erityisen järkyttävää oli, että israelilaiset ohjukset iskivät kahteen alakouluun Etelä-Iranissa ja tappoivat noin viisikymmentä lasta.

Iran vastasi välittömästi. Vallankumouskaarti ilmoitti aloittaneensa “ensimmäisen aallon massiivisia ohjus- ja drooni-iskuja miehityshallintoa vastaan”. Iran ampui kymmeniä ballistisia ohjuksia Israelin miehittämille alueille ja Yhdysvaltojen tukikohtiin Qatarissa, Bahrainissa, Kuwaitissa ja Arabiemiirikunnissa. Bahrain vahvisti osuman viidennen laivaston komentokeskukseen.

Iranin ulkoministeriö perusteli vastaiskua oikeudella puolustaa maata ja painotti, että Iranilla on YK:n peruskirjan mukainen oikeus vastata aggressioon.

Rauhanjärjestöt vaativat tulitaukoa ja kansainvälistä toimintaa

IPB kehottaa maailman kansalaisyhteiskuntaa protestoimaan hyökkäystä vastaan ja vaatii maailman johtajia toimimaan sodan pysäyttämiseksi. Järjestö muistuttaa, että siviilit kärsivät konfliktista eniten.

WPC:n linja tukee samaa arviota: järjestö on johdonmukaisesti varoittanut, että vastaavat iskut voivat laajentaa konfliktin sodaksi. Cebrapaz puolestaan korostaa, että hyökkäys romahdutti diplomatian ja rikkoi Iranin suvereniteettia.

YK:n pääsihteeri António Guterres kutsui iskuja “vakavaksi uhaksi kansainväliselle rauhalle”.

Kansainvälisen järjestyksen koetinkivi

Hyökkäys Iraniin ja sitä seurannut vastaisku muodostavat uuden kriittisen vaiheen Lähi-idän geopoliittisessa dynamiikassa. Kansainvälisen oikeuden periaatteet horjuvat, ja rauhanjärjestöt – Cebrapaz, WPC ja IPB – varoittavat, että eskalaatio voi johtaa hallitsemattomaan konfliktiin.

Esiin nousee vaatimus toisenlaisesta maailmanjärjestyksestä: sellaisesta, jossa kansojen itsemääräämisoikeus, diplomatia ja solidaarisuus korvaavat sotilaallisen pakottamisen.

---