Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa jyrkästi – Työttömien Keskusjärjestö vaatii poliittista suunnanmuutosta
Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut alkuvuonna 2026 poikkeuksellisen nopeaa kasvuaan, ja Työttömien Keskusjärjestö varoittaa, että kehitys uhkaa murentaa työväenluokan toimeentulon ja osallisuuden edellytykset. Järjestön vuosikokouksen mukaan Orpo–Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset, palvelujen supistukset ja kolmannen sektorin rahoituksen heikennykset muodostavat kokonaisuuden, joka syventää työttömyyden rakenteellisia ongelmia ja lisää eriarvoisuutta.
KEHA-keskuksen tilastojen mukaan helmikuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 139 800, mikä on 26 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. KEHA on lyhennys työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta. Erityisen huolestuttavana järjestö pitää yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrää, joka on kasvanut 26 prosenttia ja noussut 71 000 henkilöön. Määrä on nelinkertainen verrattuna vuoden 2008 loppuun. Työttömien Keskusjärjestön mukaan kehitys kertoo rakenteellisesta kriisistä, jota ei voida ratkaista yksinomaan avoimille työmarkkinoille tähtäävillä toimilla.
Palvelujen supistukset syventävät työttömyyden rakennetta
Järjestö huomauttaa, että työllisyysalueiden tavoitteissa korostetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille, vaikka suuri osa työttömistä tarvitsee ensin matalan kynnyksen palveluja, kuntoutusta tai koulutusta. Työttömien Keskusjärjestön mukaan työllisyysalueiden tavoitteissa ja rahoituksessa suurimman painoarvon saa työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
”Tämä tavoite (avoimille markkinoille työllistymisestä) ei kuitenkaan sovellu suurelle osalle työttömistä, joilla on lähtökohtaisesti alennettu tai kokonaan poistettu työnhakuvelvoite”, sanotaan Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksen kannanotossa (17.4.2026).
Työttömien Keskusjärjestö kritisoi sitä, että juuri näitä palveluja – kuten kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatukea, työpajatoimintaa, oppisopimuksia ja aikuiskoulutustukea – on supistettu tai lakkautettu. Samalla kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen on tehty mittavia leikkauksia, mikä heikentää matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta.
Työttömien Keskusjärjestö korostaa, että työttömyyden pitkittyminen heikentää myös Suomen talousnäkymiä. Järjestön mukaan Orpo–Purran hallituksen on korjattava toimiaan ja peruttava sosiaaliturvaleikkaukset, jotka ovat heikentäneet työttömien ostovoimaa ja lisänneet toimeentulon epävarmuutta. Työttömien Keskusjärjestön mukaan työttömien sosiaaliturvaleikkaukset on peruttava ja ostovoima korjattava.
Järjestö vaatii suunnanmuutosta ja vahvempaa kolmatta sektoria
Järjestö vaatii myös työttömien lapsikorotusten palauttamista, työttömyysturvan rahoitusmallin uudistamista ja suojaosien palauttamista, jotta osa-aikatyön tekeminen olisi aina kannattavaa. Työttömien Keskusjärjestön mukaan kolmannen sektorin roolia tulisi vahvistaa, jotta väliinputoajille olisi tarjolla osallisuutta, työ- ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa sekä perustason tukea, kuten ruokailumahdollisuuksia.
Ulkomaalaisten työnhakijoiden työttömyysaste oli KEHA-keskuksen mukaan 23,4 prosenttia, mikä on alle 15 vuoden keskiarvon. Työttömien Keskusjärjestö huomauttaa, että työttömyyden kasvu ei kohdistu vain yhteen ryhmään, vaan heijastaa laajempaa työelämän eriarvoistumista ja rakenteellista epävarmuutta, joka koskettaa opiskelijoita, eläkeläisiä ja muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia.
Työttömien Keskusjärjestö täyttää tänä vuonna 35 vuotta, ja vuosikokous kokoontui 16.4.2026. Kokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja, kun Niko Saarela Kajaanin työvoimayhdistyksestä voitti äänestyksessä Juho Pekka Palomaan äänin 11–9. Varapuheenjohtajana toiminut Ritva Kurkinen johti järjestöä kesäkuusta 2025 huhtikuuhun 2026. Kokouksessa oli läsnä 23 virallista edustajaa ja 22 seuraajaa, ja järjestöllä on 49 jäsenyhdistystä eri puolilta Suomea.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!