Sateenkaarinuorten terveyspalvelut retuperällä
Helsingin yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin huolestuttavan kokonaiskuvan siitä, miten sateenkaarinuoret kokevat mielenterveys- ja terveydenhuollon palvelut Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet 15–29-vuotiaat nuoret kuvaavat toistuvia tilanteita, joissa heidät on ohitettu, väärinymmärretty tai kohdattu syrjivästi. Kokemukset kertovat rakenteellisista ongelmista, jotka ulottuvat yksittäisiä kohtaamisia syvemmälle – aina koulutuksen puutteisiin ja palvelujärjestelmän normatiivisiin oletuksiin saakka.
Tutkimuksen mukaan ongelmalliset kohtaamiset liittyivät erityisesti cisheteronormatiivisiin oletuksiin. Cisheteronormatiivisuus tarkoittaa oletusta siitä, että kaikkien sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta ja että kaikki ovat heteroseksuaalisia.
Tutkimuksessa ilmeni, että nämä oletukset vaikuttavat yhä vahvasti palvelujärjestelmän arkeen ja ammattilaisten työotteisiin. Syrjintä ei rajaudu vain sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen, vaan kietoutuu laajempiin yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja rasismiin.
Identiteetti nostettiin ongelmaksi – eikä nuorten huolia kuultu
Tutkimukseen osallistuneet sateenkaarinuoret kuvasivat laajasti tilanteita, joissa heidän identiteettinsä nostettiin kohtaamisissa ongelmaksi niiden huolien sijaan, joiden vuoksi he olivat alun perin hakeutuneet palveluihin. Tämä johti siihen, että nuoret kokivat joutuvansa selittämään ja puolustamaan itseään tilanteissa, joissa heidän olisi pitänyt saada tukea.
Päivi Berg Helsingin yliopistosta tiivistää ongelman näin:
”Toisaalta ammattilaisilla ei nuorten kuvausten perusteella välttämättä ole valmiuksia puhua asioista, jotka nuoret itse kokevat olennaisiksi hyvinvoinnilleen ja identiteetilleen, kuten seksuaalisuuden tai suhdemuotojen moninaisuudesta”, sanoo Päivi Berg Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti, yliopistotutkija ja IMAGINE‑tutkimuskonsortion alahankkeen johtaja Helsingin yliopiston tiedotteessa (9.3.2026).
Tutkimuksen mukaan tällaiset kokemukset lisäävät vähemmistöstressiä, heikentävät luottamusta palveluihin ja nostavat kynnystä hakea apua. Nuoret kuvasivat myös pelkoa syrjinnästä, itsemääräämisoikeuden menettämisestä sekä epäluottamusta ammattilaisia kohtaan.
Bergin mukaan tutkimuksessa näkyi myös siihen osallistuneiden nuorten aktiivinen asenne, kun he vaativat parannuksia nykyisiin mielenterveyspalveluihin.
Onnistuneet kohtaamiset osoittavat, että muutos on mahdollinen
Vaikka tutkimus tuo esiin vakavia puutteita, se sisältää myös esimerkkejä onnistuneista kohtaamisista. Niille oli ominaista ammattilaisten aktiivinen vastuunotto omasta osaamisestaan, sateenkaarevuuden näkyvä huomiointi sekä turvallisen ja kunnioittavan ilmapiirin luominen.
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkija ja IMAGINE‑tutkimuskonsortion tutkijaryhmän jäsen Satu Venäläinen painottaa moninaisuuden kunnioittamisen merkitystä:
”Tutkimuksen mukaan sukupuolen ja seksuaalisuuksien moninaisuuden tiedostaminen ja kunnioittaminen on keskeinen edellytys luottamuksellisen hoitosuhteen rakentumiselle”, sanoo Satu Venäläinen
Onnistuneet kohtaamiset osoittavat, että palvelujärjestelmässä on jo olemassa osaamista ja tahtoa toimia yhdenvertaisesti. Kuitenkin nämä kokemukset ovat tutkimuksen mukaan poikkeuksia, eivät sääntö.
Koulutuksen puutteet näkyvät palveluissa
Aiempi tutkimus on osoittanut, että terveydenhuollon ammattilaisten koulutus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta on Suomessa edelleen puutteellista. Helsingin yliopiston ja IMAGINE‑tutkimuskonsortion uusi tutkimus vahvistaa havainnon ja tuo esiin konkreettisia seurauksia nuorten kokemusten kautta.
Venäläisen mukaan sateenkaarinuoret kokevat muita nuoria enemmän mielenterveyden haasteita, yksinäisyyttä ja syrjintää, mikä tekee yhdenvertaisista palveluista erityisen tärkeitä.
Tutkimuksen mukaan sateenkaarinuorten mielenterveyden tukeminen edellyttää palvelujärjestelmältä parempaa osaamista, sensitiivisyyttä ja rakenteellista muutosta. Tämä tarkoittaa sekä koulutuksen vahvistamista että palvelujen toimintatapojen uudelleenarviointia.
Miksi palvelujärjestelmän normit palvelevat valtaa, eivät nuoria
Tutkimuksen tulokset paljastavat, miten syvälle yhteiskunnalliset valtasuhteet ovat juurtuneet mielenterveyspalveluihin. Cisheteronormatiiviset oletukset, rodullistaminen ja nuorten kokemusten vähättely eivät ole yksittäisiä virheitä, vaan osa laajempaa järjestelmää, jossa normit ja valta määrittävät, kenen ääni kuuluu ja kenen ei.
Uuden tutkimuksen valossa voidaan hyvin kysyä, onko kyse rakenteellisesta ongelmasta: palvelujärjestelmä on rakennettu palvelemaan normatiivista enemmistöä, ei moninaista todellisuutta. Tämä heijastaa samaa logiikkaa, jossa työväenluokan kokemukset jäävät pääoman ja vallan rakenteiden varjoon. Kun nuoret joutuvat itse kouluttamaan ammattilaisia, kyse ei ole vain tiedon puutteesta – kyse on vallasta ja sen epätasaisesta jakautumisesta.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!