Sitoutuuko Suomi tiiviimmin Yhdysvaltojen sotilaalliseen strategiaan?
Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho varoittaa tiedotteessaan (14.3.), että Suomi on ajautumassa yhä syvemmälle Yhdysvaltojen sotilaalliseen strategiaan – ja että tämä kehitys näkyy nyt myös hallituksen valmistelemassa ydinasekieltoa koskevassa lakimuutoksessa. Yrttiahon mukaan kyse ei ole yksittäisestä poliittisesta ratkaisusta, vaan laajemmasta linjasta, joka uhkaa Suomen ydinaseettomuutta ja itsenäistä ulkopolitiikkaa.
Yrttiaho nostaa esiin F-35-hävittäjähankinnan, Nato-jäsenyyden ja Yhdysvaltain kanssa solmitun DCA‑sopimuksen (Defence Cooperation Agreement, puolustusyhteistyösopimus) esimerkkeinä kehityksestä, jossa Suomi on hänen mukaansa liukumassa kohti suurvaltasidonnaista turvallisuuspolitiikkaa. ”Yhä useammalle on jo käynyt selväksi, mihin F-35-hävittäjähankinta, Suomen Nato-jäsenyys ja Yhdysvaltain kanssa solmittu DCA-sopimus ovat johtamassa. Ne eivät ole lisänneet Suomen turvallisuutta, vaan kaikesta päättäen heikentäneet sitä”, sanoo Yrttiaho.
Kattavan ydinasekiellon purkaminen olisi historiallinen muutos
Kansanedustaja Yrttiaho varoittaa, että Orpo–Purran hallituksen valmistelema muutos ydinasekieltoon olisi vakava askel pois Suomen pitkäaikaisesta linjasta. Hänen mukaansa kompromissi, jossa kielto rajattaisiin koskemaan vain rauhan aikaa, ei takaa mitään.
”Vain rauhan aikaan rajattu ydinasekielto, on se sitten puolueiden sitoumukseen tai lakiin perustuva, ei poista ongelmaa, joka syntyy, jos nykyinen kattava ydinasekielto poistetaan Suomen lainsäädännöstä.”
Yrttiaho korostaa, että muutos avaisi oven epävarmuudelle: ”Jos kattava kielto poistetaan laista, Suomen ydinaseettomuudesta ei enää voida olla varmoja. Tämä lisää uhkaa joutua ensi-iskun kohteeksi suurvaltojen konfliktissa”, sanoo Yrttiaho.
Kompromissiehdotukset eivät vakuuta
Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo ovat pyrkineet kokoamaan eduskuntapuolueet kompromissiin, jossa ydinasekielto rajattaisiin koskemaan vain rauhan aikaa. Ajatuksena on kirjata ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon muotoilu ”rauhan ajan ydinaseettomuudesta”. Orpo on lisäksi esittänyt puolueiden yhteistä kannanottoa ja kertonut hallituksen valmistelevan presidentin kanssa kirjallista julistusta, jonka mukaan Suomeen ei tuotaisi ydinaseita rauhan aikana.
Keskusta on ilmoittanut tukevansa ratkaisua puheenjohtajansa Antti Kaikkosen johdolla.
Yrttiaho ei kuitenkaan näe kompromississa todellista turvaa. ”Ilma on nyt sakeana ehdotuksia, jotka ovat silkkaa hämäystä. Suomen ydinaseettomuus ei varmistu kompromissilla”, sanoo Yrttiaho.
Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus ilman rajoituksia
Yrttiaho muistuttaa, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisen yhteydessä ei kirjattu kieltoja vieraan vallan joukkojen, tukikohtien tai ydinaseiden sijoittamisesta Suomen alueelle.
”Me Nato-jäsenyyttä vastustaneet kansanedustajat kyllä esitimme eduskunnan hyväksyttäväksi lausumia vieraan vallan joukkojen, tukikohtien ja ydinaseiden kieltämiseksi Suomen alueella”, sanoo Yrttiaho.
Myöskään DCA-sopimukseen ei sisälly rajoituksia, jotka estäisivät ydinaseiden tuonnin kriisitilanteessa.
”Kädet on sidottu ja suut suljettu”
Yrttiaho kuvaa Suomen nykyistä asemaa Yhdysvaltain liittolaisena ongelmalliseksi. Hänen mukaansa riippuvuus näkyy valtiojohdon toiminnassa ja julkisissa lausunnoissa.
”Suomesta on tullut riippuvainen Yhdysvalloista, sen nykyisestä politiikasta ja etujen toteuttamisesta. Kaikki tämä näkyy myös valtiojohdon toiminnassa ja lausunnoissa. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimintaa ei olla valmiita varovastikaan kritisoimaan, vaikka aihetta olisi. Kädet on sidottu ja suut suljettu”, sanoo Yrttiaho.
Yrttiahon mukaan Suomelle on Yhdysvaltain liittolaisena varattu rooli arktisen alueen militarisoinnissa, johon myös Pohjolan ydinaseettomuuden purkaminen näyttää liittyvän. Naton ns. ydinpelote, johon moni päättäjä tuntuu uskovan, perustuu USA:n ydinaseisiin. Niillä ajetaan Yhdysvaltain etuja, ei Suomen turvallisuutta.
Ydinaseeton Pohjola vaihtoehtona
Yrttiaho esittää vaihtoehdon, joka hänen mukaansa olisi Suomen todellinen turvallisuusetu: diplomatia, hyvät suhteet kaikkiin suuntiin ja ydinaseeton Pohjola.
”Ydinaseeton Pohjola, diplomatia, hyvät suhteet joka suuntaan olisivat Suomen etu, ei suinkaan eskalaation lisääminen omilla lähialueilla, ydinvarustelun kiihtyminen tai ydinaseiden leviäminen maailmassa”, sanoo Yrttiaho.
Lakimuutos tulossa eduskuntaan
Orpo–Purran hallitus aikoo tuoda ydinasekieltoa koskevan lakimuutoksen eduskuntaan lähiaikoina. Yrttiahon mukaan kyse on ratkaisevasta hetkestä, joka määrittää Suomen aseman tulevien vuosikymmenten turvallisuuspolitiikassa. Hän korostaa, että ydinaseettomuus ei ole tekninen yksityiskohta, vaan periaatteellinen kysymys Suomen suvereniteetistä ja ulkopoliittisesta liikkumatilasta.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!