RKP:n rooli ruotsinkielisessä palvelussa kyseenalaistetaan – Läs Robert Karlssons insändare om Svenska folkpartiets roll i finländsk politik.
Uutinen perustuu Robert Karlssonin ruotsinkieliseen mielipidekirjoitukseen, jonka voi lukea uutisen lopussa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) asemaa ruotsinkielisen julkisen palvelun puolustajana on viime aikoina korostettu. Kirjoittaja Robert Karlsson kyseenalaistaa tämän roolin ja väittää, että puolue ei ole suojellut ruotsinkielistä palvelua, vaan ollut itse osa laajempaa leikkauspolitiikkaa.
Yöpäivystykset säilyivät – mutta miksi ne olivat vaarassa?
Raaseporin ja Pedersören sairaaloiden yöpäivystykset säilytettiin, vaikka oikeistohallituksen leikkaukset uhkasivat niiden sulkemista. Päivystykset turvattiin nimenomaan ruotsinkielisen palvelun takaamiseksi, ja RKP:llä oli todennäköisesti osuutensa asiassa.
Karlssonin mukaan todellinen kysymys on, miksi ruotsinkielinen yöpäivystys oli ylipäätään vaarassa. Hänen mukaansa kyse ei ollut kielivihasta, vaan oikeiston päätöksestä hyökätä hyvinvointivaltiota vastaan. RKP oli mukana tässä linjassa ja ajoi vaalikampanjassa sekä hallituksessa massiivisia leikkauksia terveydenhuoltoon ja muuhun valtion budjettiin.
Vaihtoehtoja leikkauksille olisi ollut
Karlsson korostaa, että leikkauspolitiikalle olisi ollut vaihtoehtoja. Terveydenhuoltoa ei olisi tarvinnut heikentää, jos puolustusbudjettia olisi korotettu maltillisemmin – esimerkiksi 50 prosenttia kaksinkertaistamisen sijaan. Vaihtoehtona olisi myös ollut yhdistysten verotuksen nostaminen, sillä se on Suomessa matalampi kuin monissa muissa maissa.
Kulttuuri kärsii rahoituksen vähenemisestä
Leikkaukset ovat kohdistuneet myös kulttuuriin. Valtion määrärahoja museoille, elokuville ja teattereille on vähennetty rajusti, samoin apurahoja ja taiteilijoiden tukia. Karlssonin mukaan on selvää, että Suomessa syntyvä kulttuuri tarvitsee julkista tukea, sillä pieni väestöpohja ei yksin riitä luomaan riittävää kysyntää. Tämä koskee erityisesti ruotsinkielistä kulttuuria, jonka markkina on vielä pienempi kuin suomenkielisen.
Aktiivisen valtion puolesta
Karlsson päättää kirjoituksensa toteamalla, että suomenruotsalaiset – kuten koko väestö – tarvitsevat aktiivista valtiota, joka tukee yhteiskuntaa. Hänen mukaansa tarvittavaa ei ole leikkauspolitiikka ja kapitalismin vahvistaminen, vaan julkisen vallan roolin säilyttäminen ja vahvistaminen.
Alkuperäinen mielipidekirjoitus (ruotsiksi)
Robert Karlsson om Svenska folkpartiets roll i finländsk politik
I Finland har vi något som påminner om detta. Nu talar jag om Svenska Folkpartiets påstådda ’skyddande’ av svenskspråkig offentlig service. Ett bra exempel på detta är bevarande av nattjouren i Raseborgs och Pedersöre sjukhus. Högeregeringens nedskärningar i sjukvården hotade att stänga nattjouren i dessa sjukhus, men de bevarades uttryckligen för att garantera rätten till svenskspråkig service. SFP hade högst sannolikt ett finger med i spelet. Men varför fanns det överhuvudtaget ett hot om att förlora svenskspråkig nattjour i Raseborg och Pedersöre? Det var inte för att det skulle ha funnits fennomaner i regeringen som hatade allt svenskt, utan för att högern hade bestämt sig för att anfalla välfärdsstaten. SFP var fullständigt med i detta anfall. Under riksdagsvalskampanjen och senare som en del av högerregeringen så drev SFP fullhjärtat de enorma nedskärningarna i sjukvården och resten av statsbudgeten. SFP har inte avvärjt något hot mot svenskan, utan orsakat det.
Det finns alternativ till nedskärningspolitiken. Man skulle kunna låta bli att försämra sjukvården om man till exempel höjde försvarsbudgeten med 50 % istället för att fördubbla den. Eller om man höjde föreningsskatten, som är låg jämfört med andra länder”.
En annan besläktad fråga är statens finansiering av kultur. Tyvärr är kultur något som också har blivit högerns offer. Anslag till museer, filmer och teatrar har skurits ner kraftigt. Samma gäller stipendier och stöd åt konstnärer. Det är solklart att mycket av den kultur som skapas i Finland behöver offentligt stöd eftersom vår lilla befolkning helt enkelt inte kan skapa tillräckligt stor efterfrågan på den kultur vi ändå vill ha. Och det här gäller framförallt den svenskspråkiga kulturen, som har en ännu mindre marknad än den finskspråkiga.
Oavsett om det gäller sjukvård, kultur eller något annat så behöver finlandssvenskar, liksom resten av befolkningen, en aktiv stat som stöder resten av samhället. Vad som inte behövs är nedskärningar och kapitalism”.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!