Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun
Suomen ilmatilaan on tiistaina (31.3.) tunkeutunut taas uusi drooni. Sen kerrotaan laskeutuneen Kaakkois-Suomeen Pyhäjärven jäälle. Sunnuntaina (28.3.) tiedetään ainakin kahden miehittämättömän ukrainalaisen lennokin harhautuneen Suomeen. Tapahtumaketju avaa ikkunan siihen, miten Ukrainan ja Venäjän välinen teknologinen ja sotilaallinen kamppailu ulottuu nyt myös Suomen rajojen tuntumaan – ja miten pienet valtiot joutuvat suurvaltojen geopoliittisten liikkeiden välikappaleiksi.
Ilmavoimat tunnisti kohteet – Hornetit nousivat ilmaan
Suomen puolustusministeriö vahvistaa, että Ilmavoimat havaitsi aamulla hitaita kohteita Suomenlahden merialueella ja Kaakkois-Suomessa. Hornet-hävittäjät lähetettiin tunnistamaan kohteita, jotka eivät muodostaneet välitöntä uhkaa.
Lennokkeja ei ammuttu alas, jotta vältettäisiin vahingot asutulla alueella. Tämän seurauksena ainakin kaksi dronea putosi Kouvolan seudulle.
Myöhemmin Ilmavoimat vahvisti, että ainakin toinen pudonneista lennokeista oli Ukrainan AN196-mallin pitkän matkan hyökkäyslennokki.
Viranomaisten varovainen linja – ei sotilaallista uhkaa
Tapahtumassa korostuu Suomen viranomaisten harkitseva ja rauhallinen suhtautuminen tilanteeseen. Tapausta tutkitaan alueloukkauksena, mutta sotilaallista uhkaa ei nähdä.
Tämä linja on ymmärrettävä: Suomen turvallisuusviranomaiset pyrkivät välttämään tilanteen eskaloitumista ja pitämään kiinni kansainvälisen oikeuden periaatteista. Samalla se kuitenkin paljastaa, miten pienet valtiot joutuvat tasapainoilemaan suurvaltojen välisessä teknologisessa ja sotilaallisessa kilpailussa.
Ukrainan toistuvat drooni-iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa.
Elektroninen häirintä – electronic jamming, eli signaalien tarkoituksellinen sekoittaminen – on ollut keskeinen osa Venäjän vastatoimia Ukrainan droonistrategiaa vastaan. Häirintä voi johtaa siihen, että lennokit eksyvät reitiltään ja ajautuvat esimerkiksi naapurivaltioiden ilmatilaan.
Poliittinen johto vahvistaa: lennokit olivat Ukrainasta
Suomen pääministeri Petteri Orpo ja presidentti Alexander Stubb ovat vahvistaneet myöhemmissä lausunnoissaan, että Suomeen tulleet lennokit olivat ukrainalaisia. Ukraina on pahoitellut tapahtunutta ja syyttänyt Venäjän elektronista häirintää lennokkien harhautumisesta.
Tapausta tutkitaan Keskusrikospoliisin johdolla törkeänä vaaran altistamisena.
Tutkinta keskittyy siihen, miten lennokit päätyivät Suomen ilmatilaan, millaisia riskejä ne aiheuttivat ja onko kyseessä rikos kansallisen lainsäädännön näkökulmasta. Vaikka lennokit eivät aiheuttaneet fyysisiä vahinkoja, niiden putoaminen asutulle alueelle olisi voinut johtaa vakaviin seurauksiin.
Suurvaltojen varjokamppailu ja Suomen asema
Tapaus paljastaa, miten Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti heijastuu Suomen turvallisuusympäristöön. Droonien harhautuminen ei ole vain tekninen ongelma – se on osa laajempaa geopoliittista asetelmaa, jossa teknologia, sotilaallinen toiminta ja informaatio kulkevat käsi kädessä.
Kritiikki F‑35‑hankinnoista
Suomeen harhautuneet dronet ja tiedot Ukrainan suunnitelmista Kuolan niemimaalle suunniteltavista laajemmista droneiskuista herättävät kysymyksen, tehtiinkö Suomessa virhe, kun F-35-hankinnassa päädyttiin vanhentuvaan teknologiaan tilanteessa, jossa tarvittaisiin aivan toisenlaista varautumista.
Yrjö Hakanen muistuttaa maaliskuun Tiedonantajassa, että F-35-kauppa sitoo Suomen vuosikymmeniksi Yhdysvaltojen sotilaalliseen järjestelmään tavalla, joka kaventaa maan omaa liikkumatilaa. Hakasen mukaan ”F-35A-hävittäjien toimintakyky, ohjelmistot ja huolto riippuvat täysin yhdysvaltalaisesta koneiden toimittajasta ja Yhdysvaltojen viranomaisista”, mikä tekee Suomesta entistä haavoittuvammaksi suurvaltojen strategisille valinnoille. Hakanen korostaa, että hankinta ei ole lisännyt turvallisuutta vaan ”jännitteitä Pohjolan ja Itämeren alueella”, ja että elinkaarikustannusten noustessa jopa yli 50 miljardin euron tasolle resurssit valuvat pois yhteiskunnan muista tarpeista.
Suomen on varauduttava uuteen aikakauteen
Voidaan ajatella, että droonien harhautuminen Suomen ilmatilaan ei ole yksittäinen poikkeus, vaan osa laajempaa kehityskulkua. Teknologinen sodankäynti, elektroninen häirintä ja pitkän kantaman asejärjestelmät tekevät valtioiden rajoista aiempaa läpäisevämpiä.
Suomen poliittinen johto korostaa, että on varauduttava siihen, että vastaavia tapauksia tapahtuu jatkossakin – ja että ne voivat olla seurausta toimista, joihin Suomi ei itse voi vaikuttaa. Tässä tilanteessa avoin tiedottaminen, kriittinen journalismi ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Vaarana on, että yleinen militarismi vain jatkuu ja turvallisuus nähdään vain asevoimaisena toimintana.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!