Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?

Ilmastonmuutos ja ekokriisi laajemminkin on välitön uhka ihmiskunnalle. Kaikkein kovimmin se iskee maapallolla köyhimpiin ja haavoittuvimpiin väestönosiin. Aikaa katastrofiin torjumiseen on vähän.

– Suomessahan on perinteisesti osattu kansanmurhaa suorittavien valtioiden kanssa veljeily jo vuodesta natsisaksa, kirjoittaa kolumnisti.

Kaikki kolme kärkiehdokasta Turkin presidentinvaaleissa ajoivat käytännössä oikeistolaista politiikkaa.

Ruuan, sähkön, bensan ja muut polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti viimeisen vuoden aikana. Syyksi on sanottu Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta onko todellakin näin?

Naisillakin on oma päivänsä, jolloin liian pieni palkka hyvitetään levyllisellä suklaata.

Suomi on tehnyt poliittisen historian ennätyksen rähmällään olossa.

Kolumnisti on käsittänyt, että nimenomaan vasemmiston tehtävänä olisi toivottaa muista maista tänne tulevat tervetulleeksi, eikä syyttää tavallisia ihmisiä johtajiensa sekoiluista.

Kolumnisti kertoo, mihin sateenkaaripitkosta suuttunut poliitikko voi pullan tunkea.

Kolumnistille on valjennut, että todellisuudessa ilmainen terveydenhuoltomme tarkoittaa sitä, että hoitohenkilökunnan oletetaan tekevän työnsä ihan ilmaiseksi. Eikä se palvelukaan enää niin ilmaista ole.

Sota Ukrainassa osoittaa meille asevaraisen turvallisuusajattelun haaksirikon, kirjoittaa Hannu Ketoharju. Voimapolitiikan ja väkivallan kierteestä on päästävä eroon.

Putinin rikollinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut blogisti Hannu Ketoharjun mieleen vanhan sanonnan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Silloin joutuu kysymään, minkä politiikan.

Kuuban ohjuskriisistä tulee syksyllä 60 vuotta. Maailma oli ydinsodan partaalla, kunnes suurvaltajohtajat sopivat osin salaisesti ”etupiireistään”. NL veti ohjukset Kuubasta ja Yhdysvallat Turkista. Tarvitaanko nytkin vastaava kärjistyminen, ennen kuin johtajat havahtuvat ydinaseiden rajoittamiseen, kilpavarustelun pysäyttämiseen ja suuntaavat voimavarat ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisemiseen?

Terveys- ja sosiaalipalveluissa ongelmiin ei ole ajauduttu sattumalta vuodessa tai kahdessa. Lopputulos on ollut lukuisten virheellisten päätösten vääjäämätön tulos, mistä Pohjois-Karjalan sote-kuntayhtymä Siun sote on tyypillisin esimerkki.

Suomessa on vahva natolobby, joka koostuu oikeistopoliitikoista, puolustushallinnon korkeista virkamiehistä ja johtavista sotilaista. Lisäksi jo vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan suurimpien lehtien päätoimittajat kannattivat Suomen natojäsenyyttä.

Uuden puolustusselonteon mukaan vaikuttaa siltä, että Suomi on Naton jäsen tai ainakin hyvin läheinen liittolainen, kirjoittaa kemiläinen Tapio Siirilä Tiedonantajan blogeissa.

Tulevat valtuutetut ovat jälleen kerran paljosta vastuussa kuntalaisille, kirjoittaa Kaija Kiessling Tiedonantajan blogeissa. Turkuun tarvitaan koko nykyisen suunnan kääntämistä.

Kuvitellaan hetki, miltä kuulostaisi, jos miespuolisia päättäjiä arvosteltaisiin samoin perustein kuin naispuolisia ministereitämme.

Mielipidevangit saavat erilaista kohtelua medioissa ja somekeskusteluissa sen mukaan, missäpäin maailmaa heidät on vangittu. Toni Kallioinen nostaa Tiedonantajan blogeissa esille, kuinka lännen omista mielipidevangeista vaietaan.

Hävittäjähankkeessa vedotaan usein asiantuntijoiden työn tuloksiin. Ari Sulopuiston blogikirjoitus muistuttaa, että poliitikkojen on otettava armeijan leivissä olevien mielipiteiden lisäksi huomioon muutakin.