Kielletyt kirjat – punavangin elämäkerta Torniosta
”Muistan aina sen jouluaaton, kun saimme parannettua raakaa riisipuuroa, ja kun met sitä söimme, niin vatsamme alkoi turvota ja met olimme kuin ankat”, kirjoittaa Eino Lindholm päiväkirjassaan 24.12.1930, Vaasan lääninvankilassa.
Torniolaisen punavangin Eino Lindholmin (1895–1977) elämäkerran Kielletyt kirjat on kirjoittanut toimittaja Tuula Savolainen. Kirja kertoo kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin.
”Kirja on osa poliittista historiaa, jonka vaiheet ulottuvat Alatornion Ylivojakkalasta halki Suomen. Kirjat muuttivat papan elämänsuuntaa, kun hän joutui punavankina kirjojen salakuljetuksesta Tammisaaren pakkotyölaitokseen. Vankila kasvatti Einosta lappilaisen kommunistisen liikkeen luottopoliitikon”, sanoo Savolainen.
”On surullista lukea vanhoja kuulustelupöytäkirjoja, joista selviää, kuinka naapurit ja tutut ilmiantoivat ihmisiä Etsivälle keskuspoliisille. Pappa kavallettiin kylällä kommunistina ja hän sai peräänsä ohranan. Einoa jahtasivat vuosikymmeniä valtiollisen poliisin lisäksi tullimiehet ja rajavartijat kirjojen ja lehtien salakuljettamisesta. Tornion ja Haaparannan kautta kulki myös maanpaossa olevia ihmisiä, joita Vojakkalan kommunistit salakuljettivat rajan yli”, sanoo Savolainen.
Eino Lindholm oli 34-vuotias, kun neljä poliisia tunkeutui kiväärit käsissään hänen kotitorppaansa ja pidätti miehen syysyönä 1930. Einon lapset, 4-vuotias tytär ja 2-vuotias poika, todistivat isänsä pahoinpitelyä. Ohrana kuljetti Einon Kemin poliisilaitokselle, josta alkoi matka Oulun, Vaasan ja Katajanokan vankiloiden kautta Tammisaaren vankilaan.
Länsirajan salainen etappitie paljastui
Eino Lindholmin pidätys johti Haaparannalta länsirajan yli Tornioon ja alemmaksi Vojakkalaan kulkeneen Perä-Pohjolan salaisen etappitien paljastumiseen.
Vojakkalan kommunistit salakuljettivat Suomen Luokkasota, Historiaa ja muistelmia kirjaa (Arne Halonen, 1928). Kiellettyä kirjaa salakuljetettiin hevosilla, potkureilla, kalakelkoilla, kuorma-autoilla ja junilla. Sitten 500 sivuista kirjaa piilotettiin niittylatoihin, ulkorakennuksiin ja navetan lattialautojen alle.
Vaasan hovioikeus tuomitsi Eino Lindholmin valtiopetoksen valmistelusta yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Lindholmi meneteti kolmeksi vuodeksi kansalaisluottamuksen. ”Siinä oli tiukka paikka säilyttää oma ihmisarvo. Papan ainoa ”rikos” oli olla eri mieltä valtaa pitävien kanssa. Suomessa oli kommunistilait, ja sensuuri kielsi julkaisemasta ja levittämästä kiellettyä kirjallisuutta”, sanoo Lindholmin lapsen lapsi toimittaja Tuula Savolainen.
Tammisaaren ”yliopistossa” Eino teki puoluetyötä ja hän pääsi vankilan kirjastoon jatkamaan lapsena aloittamaansa lukuharrastusta. Iltaisin hän luki sellissä marxilaista kirjallisuutta, opiskeli valtio-oppia, filosofiaa ja tähtitiedettä. ”Puoluetyö jatkui Tammisaaressa ja yhteydet olivat muurien ulkopuolella. Tammisaaren pakkotyölaitos oli minulle koulu. Se oli marxilais-leninismin koulu”, kirjoitti Eino Lindholm päiväkirjaansa.
Poliittiset vangit tekivät työtä Tammisaaressa. Eino Lindholm joutui töihin vankilan sairaalaan. ”Poliittisen vangin hoito oli ilveilyä. Lääkkeenä käytettiin kauraliimaa ja joitakin tippoja. Oli samantekevää, eli tai kuoli”, kirjoittaa Lindholm päiväkirjassaan.
Einosta kasvoi sananvapauden esitaistelija
”Punavankila kasvatti Einosta sananvapauden esitaistelijan. Olen omistanut papan elämäkerran kaikille niille taistelijoille, jotka tekevät työtä sananvapauden puolesta. Meillä särjettiin kirjapainoja ja kiellettiin työväenliikkeen lehtiä ilmestymästä. Tuossa kauhistuttavassa ajassa Eino kuljetti kirjallisuutta ja puolusti uupumatta sanomisen ja kirjoittamisen oikeutta”, sanoo Tuula Savolainen.
Tuula Savolaisen kirjoittama Kielletyt kirjat sisältää Eino Lindholmin vankilassa kirjoittamat päiväkirjat ja muistelmat työväenliikkeen toiminnasta Vojakkalassa.
Kun Eino vapautui Tammisaaresta, hän jatkoi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) maanalaista työtä. Eino, Kalle Kankaanranta ja Leo Alakokkare olivat perustaneet kolmen miehen maanalaisen solun Vojakkalaan jo vuonna 1923, jolloin Eino liittyi puolueen jäseneksi.
Köyhien ihmisten asialla Alatorniolla
Kirjailija Savolainen kertoo, että Einolla oli aina joko metsäsukset tai polkupyörä lähtövalmiina, kun käsky kävi. Hän hiihti tai pyöräili kokouksiin Alatornion kunnantoimistolle ja ihmisten tykö ympäri pitäjää. Työ jatkui organisaattorina SKP:n Lapin piirissä sekä puheenjohtajana SKP:n ja SKDL:n Vojakkalan ja Kourilehdon osastoissa. Lindholm toimi Alatornion kunnanvaltuutettuna ja muissa luottamustehtävissä noin kolme vuosikymmentä.
”Tänä päivänä jäisit puoluetyöt tekemättä hihtomalla. Kukaan ei hiho politiikan perässä kymmeniä kilometrejä päivässä, niinko Eino teki”, kertoo kirjassa SKP:n Kivikankaan osaston puheenjohtaja Esko Tikkala Kemistä.
29.-30.11.2025 klo 10-15 Tornion Järjestötalolla joulumyyjäiset. Kielletyt kirjat (Tuula Savolainen, Omakustanne, 2024) myytävänä 20 € hintaan. Tornion Järjestötalo: osoitteessa Kemintie 53, Tornio
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!