Turvaverkot eivät kanna – PAMin jäsentutkimus paljastaa syvenevän toimeentulokriisin

PAMin jäsenet etsivät nyt aktiivisesti keinoja vaikuttaa omaan asemaansa tilanteessa, jossa yhteiskunnan turvaverkot eivät enää kanna tavalla, joka mahdollistaisi turvallisen arjen. Tämä on yksi keskeisimmistä havainnoista Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreesta jäsentutkimuksesta (23.1.), joka piirtää synkän mutta täsmällisen kuvan palvelualojen työntekijöiden arjesta vuoden 2025 lopulla. Taloudellinen epävarmuus, työkuorman kasvu ja heikentyneet mahdollisuudet parantaa omaa toimeentuloa näkyvät tutkimuksessa läpileikkaavasti. Tulokset kertovat työväenluokan arjesta tilanteessa, jossa oikeistopopulistiset päätökset ja työmarkkinoiden rakenteet kiristävät elinoloja tavalla, joka heijastuu sekä jaksamiseen että tulevaisuuden suunnitelmiin.

Taloushuolet kasvavat – erityisesti työttömillä ja yksinhuoltajilla

PAMin jäsenillä taloushuolet ovat yleisempiä kuin suomalaisilla keskimäärin. Liiton mukaan ”PAMin jäsenten taloushuolet ovat neljättä vuotta peräkkäin merkittävästi yleisempiä kuin 2010‑luvulla”, sanotaan liiton tiedotteessa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat työttömät ja yksinhuoltajat. Joka viides lasten kanssa asuvista yksinhuoltajista on erittäin huolestunut toimeentulostaan seuraavan kuukauden aikana.

Kun toimeentulo horjuu, horjuu myös mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta – ja juuri tämä näkyy tutkimuksen tuloksissa. Turvaverkkojen pettäminen ei ole yksittäisten ihmisten epäonnistuminen, vaan rakenteellinen ongelma.

Orpo–Purran hallitus heikentänyt työttömien asemaa

PAM kritisoi hallituksen tekemiä työttömyysturvan muutoksia, jotka ovat heikentäneet työttömien mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan. Ammattiliiton mukaan ”69 prosenttia työttömänä olleista vastaajista sanoo työttömyysturvan suojaosan poiston vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa ottaa vastaan osa-aikaisia tai lyhytaikaisia työsuhteita”.

Suojaosan poisto on tarkoittanut sitä, että pienikin lisäansio voi leikata työttömyysturvaa niin paljon, ettei työn vastaanottaminen ole taloudellisesti järkevää. Tämä on esimerkki siitä, miten työväenluokan toimijuutta kavennetaan poliittisilla päätöksillä, jotka käytännössä rankaisevat työn vastaanottamisesta.

Stressi kasvaa – erityisesti nuorilla

Taloudelliset huolet näkyvät myös stressinä. Niistä PAMin vastaajista, joilla on merkittäviä taloudellisia huolia, 59 prosenttia kokee vähintään melko paljon stressiä. Ammattiliiton mukaan stressi on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä kuin varttuneemmissa, mikä kertoo sukupolvien välisestä eriytymisestä työelämässä.

Nuoret työntekijät, jotka ovat vasta kiinnittymässä työmarkkinoille, joutuvat kantamaan epävarmuuden taakkaa tilanteessa, jossa työehdot heikkenevät ja toimeentulo on epävarmaa. Tämä ei ole yksilöiden ominaisuus, vaan rakenteellinen seuraus heikentyneistä turvaverkoista.

Työhön suhtautuminen muuttuu – alanvaihto kiinnostaa

Tutkimus osoittaa, että suhde työhön on muuttumassa. Tiedotteen mukaan ”käsitys työstä ihmisen tärkeänä elämänsisältönä on heikentynyt PAMin jäsenten keskuudessa merkittävästi”. Syksyllä 2025 tätä mieltä oli 47 prosenttia työssäkäyvistä vastaajista, kun kymmenen vuotta sitten osuus oli 57 prosenttia.

Samalla työn kuormittavuus on kasvanut. ”65 prosenttia kokee työnsä aikaisempaa kuormittavammaksi ja työn vaatimusten kasvaneen”, sanotaan ammattiliiton tiedotteessa. Tämä näkyy myös alanvaihtohalukkuudessa: ”Vastanneista peräti 48 prosenttia on kiinnostunut vaihtamaan toimialaa ja vain 32 prosentilla on urasuunnitelmia tai haaveita nykyisellä toimialalla.”

Alle 30‑vuotiaista peräti 64 prosenttia on kiinnostunut alanvaihdosta. Sukupolvi, joka ei näe palvelualoilla taloudellisesti tai henkisesti kestävää tulevaisuutta, kertoo paljon siitä, miten turvaverkkojen rapautuminen heijastuu työelämän mielekkyyteen.

Äänestysaktiivisuus nousussa – pamilaiset etsivät keinoja vaikuttaa

PAMin jäsenet ovat aktivoituneet äänestäjinä. Ammattiliiton mukaan yli 60 prosenttia ilmoitti äänestäneensä viimeisimmissä kuntavaaleissa ja lähes 70 prosenttia oli äänestänyt eduskuntavaaleissa. Tämä on huomattavaa, sillä kuntavaalien yleinen äänestysprosentti oli 54,2 ja eduskuntavaalien 71,9.

Kasvanut äänestysaktiivisuus kertoo siitä, että palvelualojen työntekijät etsivät keinoja vaikuttaa omaan asemaansa tilanteessa, jossa työehdot ja sosiaaliturva ovat olleet jatkuvien heikennysten kohteena. Poliittinen osallistuminen on yksi harvoista väylistä, jotka ovat yhä työntekijöiden omissa käsissä.

Luokkaristiriita näkyy arjessa

PAMin jäsentutkimus paljastaa selvästi, miten työväenluokan ja pääoman välinen ristiriita konkretisoituu palvelualojen arjessa. Työn kuormittavuus kasvaa, mutta palkka ei riitä elämiseen. Työttömyysturvaa heikennetään, mutta työn vastaanottamista vaikeutetaan. Työ nähdään yhä vähemmän elämän keskeisenä sisältönä, koska se ei tarjoa turvaa eikä tulevaisuutta.

Tämä kertoo siitä, miten kapitalistinen tuotantotapa pyrkii maksimoimaan voitot työntekijöiden kustannuksella. Kun työehdot heikkenevät ja toimeentulo murenee, työntekijöiden autonomia ja toimijuus kaventuvat.

Palvelualojen ääni kuuluu – mutta kuullaanko sitä?

PAMin tutkimus toimii muistutuksena siitä, että palvelualojen työntekijät ovat suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Työläisten kokemukset kertovat laajemmasta kehityksestä, jossa epävarmuus, kuormitus ja toimeentulon riittämättömyys ovat tulleet osaksi arkea.

Kysymys kuuluu: kuullaanko tämä ääni poliittisessa päätöksenteossa?

Tutkimuksen taustat

PAMin jäsentutkimus perustuu 69 984 jäsenelle lähetettyyn kyselyyn, joista 12 689 vastasi. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi 3.11.–30.11.2025. Vastanneista 84 prosenttia oli työssäkäyviä ja 12 prosenttia työttömiä. Osa-aikatyötä tekevien osuus oli 41 prosenttia, mikä on sama kuin vuotta aiemmin, mutta kymmenessä vuodessa osa-aikatyön osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä.

---