Kuuba Trumpin hampaissa

Yhdysvallat on kiristänyt Kuubaan kohdistuvaa taloudellista painostusta uudella toimeenpanomääräyksellä, joka pyrkii rankaisemaan maita, yrityksiä ja pankkeja, jotka käyvät kauppaa Kuuban kanssa. Saako vuosia kestänyt kauppasaarto uuden käänteen?

Yhdysvallat rikkoo kansainvälistä oikeutta

Venezuelan ulkoministeri Yván Gil kuvaa määräystä räikeäksi puuttumiseksi valtioiden oikeuteen valita omat kaupalliset kumppaninsa (Resumen Latinoamericano 30.1.). Gilin mukaan Washington pyrkii käyttämään taloudellista kiristystä ulkopoliittisten tavoitteidensa ajamiseen – tavalla, joka rikkoo kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita.

Ulkoministeri Gil korostaa, että vapaan kaupankäynnin periaate ei voi olla alisteinen suurvaltojen poliittisille intresseille. Venezuelan mukaan Yhdysvallat pyrkii nyt juuri tähän: pakottamaan suvereenit valtiot noudattamaan sen linjaa uhkaamalla taloudellisilla seuraamuksilla.

Kuuban leimaaminen ”uhaksi” on poliittista eskalaatiota

Yhdysvaltojen väite Kuuban muodostamasta turvallisuusuhasta on perusteeton ja vaarallinen. Gil varoittaa, että tällainen retoriikka ei ole pelkkää liioittelua, vaan se luo pohjaa toimille, jotka voivat uhata Kuuban valtiollista olemassaoloa.

Samalla Kuuban läheinen liittolainen Venezuela ilmaisee täyden solidaarisuutensa Kuuban kansalle ja tuomitsee toimet, jotka syventävät jo ennestään raskasta taloudellista saartoa.

Taloudellisen sodankäynnin inhimillinen hinta

Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez Parrilla on arvioinut, että uudet rajoitukset aiheuttavat 60 päivässä 1,6 miljardin dollarin menetykset – summan, joka vastaa koko maan sähköntuotannon polttoainekustannuksia tai vuoden peruselintarvikejakelua.

Rodríguez Parrilla kutsui Trumpin torstaina 29.1.2026 allekirjoittamaa asetusta ”brutaaliksi hyökkäykseksi” Kuubaa ja sen kansaa vastaan, viitaten yli 65-vuotiseen taloussaartoonsa. Rodríguez Parrilla julkaisi sosiaalisessa mediassa viestin, jossa tuomitsi maailmanlaajuisesti tämän aggressiivisen teon, joka pahentaa kuubalaisten äärimmäisiä elinolosuhteita.

”Perjantaina 30.1. Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez Parrilla julisti kansainvälisen hätätilan” vastauksena uhkiin, syyttäen Trumpin hallintoa ”epätavallisesta ja poikkeuksellisesta uhasta”, joka kumpuaa ”Yhdysvaltain antikuubalaisesta uusifasistisesta oikeistosta.”

Rodríguez Parrillan mukaan jo 14 tuntia saartoa vastaa koko maan diabeteslääkityksen vuotuisia kustannuksia. Luvut paljastavat, että kyse ei ole abstraktista talouspolitiikasta, vaan toimista, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen ja elinmahdollisuuksiin.

Latinalaisamerikkalaisen median mukaan saarron kumulatiiviset vahingot ylittävät jo 170,6 miljardia dollaria. Yli 80 prosenttia kuubalaisista on syntynyt tilanteessa, jossa maa elää jatkuvan taloudellisen sodankäynnin alla.

Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltojen politiikan tavoitteena on Kuuban perusinfrastruktuurin järjestelmällinen heikentäminen. Tämä toteutetaan estämällä kansainvälisiä rahansiirtoja, vaikeuttamalla investointeja ja pitämällä Kuuba yksipuolisella ”terrorismia tukevien valtioiden” listalla.

Venezuelan mukaan kyse on taloudellisesta piirityksestä, joka loukkaa kolmansien maiden suvereniteettia ja pyrkii romahduttamaan Kuuban talouden sisältä käsin.

Myös suomalaismedia seuraa tilannetta

Suomalaisessa mediassa on käsitelty laajasti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tammikuussa 2026 antamaa asetusta, joka uhkaa korottaa tulleja maille, jotka toimittavat öljyä Kuubaan. Yle raportoi 29.1.2026, että asetus kohdistuu öljytoimituksiin Venezuelan operaation jälkeen, mutta tarkkoja maita tai tullitasoja ei ole määritelty. Trump kehotti sosiaalisessa mediassa ”tekevän diilin ennen kuin on liian myöhäistä”.

Kuuban hallitus kuvasi uhkausta ”joukkomurha-ajatukseksi”, sillä öljy on kriittinen sähköntuotannolle ja peruspalveluille. Venezuelan toimitusten loputtua Kuuba on joutunut etsimään vaihtoehtoisia lähteitä, ja Meksiko on supistanut omaa osuuttaan Trumpin painostuksen vuoksi.

Amnesty International ei ole kommentoinut suoraan Trumpin öljytulliuhkausta, mutta järjestö on arvostellut Trumpin Kuuba-politiikkaa aiemmilla kausilla ja varoittanut sen vaikutuksista alueen vakauteen, siirtolaisuuteen ja siviilien oikeuksiin.

Latinalaisen Amerikan vasemmistohallitukset näkevät laajemman kuvion. Venezuela vetoaa alueen maihin torjumaan mekanismeja, jotka luovat pysyvän taloudellisen piiritystilan koko läntiselle pallonpuoliskolle. Venezuelan ulkoministeri Gilin mukaan kyse ei ole vain Kuubasta, vaan laajemmasta yrityksestä alistaa alueen kansat ulkopuolisen vallan etujen mukaisiksi.

SKP vaatii saarron purkamista

Myös Suomessa saarto herättää vastustusta. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo ja pääsihteeri Heikki Ekman vaativat tuoreessa kannanotossaan saarron välitöntä purkamista.

SKP kuvaa saartoa ”julkiseksi ja epäinhimilliseksi järjestelmäksi”, joka estää lääkkeiden, teknologian ja muiden välttämättömien tarvikkeiden saantia. Puolueen mukaan Suomen tulee YK:ssa asettua selkeästi saarron lopettamisen kannalle ja puolustaa kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Kannanotossa muistutetaan myös Suomen ja Kuuban historiallisista yhteyksistä sekä yhteisistä arvoista, kuten koulutuksesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. SKP vaatii Kuuban poistamista ”terrorismia tukevien valtioiden” listalta, jota se pitää poliittisesti motivoituna.

Saarto kehityksen suurin este

Kuuban hallitus on toistuvasti todennut, että saarto on maan kehityksen suurin este ja että Yhdysvaltojen toimet ovat räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Kuuba korostaa, että se ei uhkaa ketään, vaan pyrkii harjoittamaan normaaleja suhteita muiden valtioiden kanssa.

Mitä seuraavaksi?

Yhdysvaltojen uusi määräys on osa pitkää jatkumoa, jossa taloudellista painostusta käytetään poliittisen alistamisen välineenä. Venezuelan ulkoministeri Gil korostaa, että alueen kansojen solidaarisuus ja integraatio ovat ainoa kestävä vastaus pyrkimyksille, jotka uhkaavat suvereniteettia ja kansojen oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan.

---