Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

Yhdysvalloissa Texas A&M -yliopiston päätös kieltää Platonin Symposium-teoksen opettaminen johdantotason filosofian kurssilla on herättänyt laajaa hämmennystä ja kritiikkiä. Päätös syntyi osana trumpilaista kampanjaa, jonka tavoitteena on poistaa opetuksesta niin sanotut sukupuoli- ja rotuideologiat. Aihetta käsittelee uusimmassa esseessään filosofi Slavoj Žižek, joka tarkastelee tapausta laajempana kulttuuripoliittisena oireena (18.1.2026).

Yliopiston hallintoelin määräsi, että kurssin sisältöä on muutettava niin, ettei siinä käsitellä Platonin tekstejä lainkaan. Filosofian professori Martin Peterson oli suunnitellut opettavansa otteita Symposiumista, joka on antiikin filosofian keskeisiä teoksia. Hänelle annettiin vaihtoehdoksi joko poistaa kyseinen sisältö tai siirtyä opettamaan toista kurssia. Lopulta hän joutui valitsemaan ensimmäisen.

Mitä tapahtuu, kun filosofiaa aletaan suojella filosofialta?

Texas A&M -yliopistojärjestelmä muutti kurssisisältöjä koskevia sääntöjään marraskuussa 2025. Uusien sääntöjen mukaan kiellettyä olivat sekä rotuideologia, joka määriteltiin pyrkimykseksi ”häpäistä tiettyä rotua tai etnisyyttä”, että sukupuoli-ideologia, joka määriteltiin ”käsitykseksi itse määritellystä sukupuoli-identiteetistä, joka korvaa ja irrottaa sukupuolen biologisesta kategoriasta”.

Päätöksen ensimmäinen kohde oli Platon, jota monet pitävät konservatiivisena ajattelijana. Hallintoelin kohdisti huomionsa erityisesti Symposiumin kohtaan, jossa Aristofanes esittää myyttinsä seksuaalisen eron synnystä. Myytissä ihmiset olivat alun perin pallonmuotoisia olentoja, jotka jumalat halkaisivat kahtia. Näin syntyneet puolikkaat etsivät toisiaan palauttaakseen alkuperäisen ykseyden.

Päätöksen perusteluissa katsottiin, että tämä myytti oli liian lähellä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa keskustelua, jossa käsitellään kehojen moninaisuutta ja erilaisia tapoja rakentaa yhteyttä.

Slavoj Žižek kuvaa esseessään Texas A&M -yliopiston päätöstä jyrkästi:

”Tämän päätöksen mielettömyys on silmiinpistävää. Jos päätöksen logiikkaa seurattaisiin johdonmukaisesti, myös monet Raamatun kohdat olisi kiellettävä”, kirjoittaa Slavoj Žižek.

Antiikin myytti vaarallinen nyky-yliopistolle?

Žižek myöntää esseessään, että kuultuaan päätöksestä ensimmäisen kerran hän ei tiennyt, oliko kyseessä trumpilainen oikeistotoimi vai poliittisesti korrekti vasemmistolainen yritys vastustaa patriarkaalista kaksijakoista sukupuolikäsitystä.

Žižekin mukaan sekä neokonservatiivinen väite kahdesta biologisesta sukupuolesta, että transliikkeen korostama sukupuoli-identiteetin moninaisuus jakavat yhden yhteisen piirteen: molemmat sivuuttavat psykoanalyysin esiin nostaman seksuaalisuuden traumaattisen luonteen.

Psykoanalyysi, eli mielen tiedostamattomia prosesseja tutkiva teoria ja hoitomuoto, nojaa usein käsitteisiin kuten fallos ja oidipuskompleksi. Žižekin mukaan juuri tämä tekee psykoanalyysistä epäilyttävän sekä konservatiiveille että osalle transajattelijoista.

Žižek huomauttaa, että transidentiteetit ovat 2000-luvun lopulta lähtien olleet vahvasti esillä mediassa. Samalla filosofi esittää kriittisen huomion dekolonisaatiosta, eli pyrkimyksestä purkaa kolonialismin perintöä. Vaikka dekolonisaatio esittäytyy anti-eurokeskeisenä liikkeenä, sen suosio radikaalissa yhteiskuntateoriassa voi Žižekin mukaan olla merkki siitä, että se sopii saumattomasti yhteen globaalin kapitalismin kanssa.

Žižek kiteyttää tilanteen toteamalla, että elämme aikakautta, jossa järjestelmä uusintaa itseään radikaalin itsekritiikin näennäisen kautta.

Huomio on erityisen kiinnostava, koska sitä kautta filosofi haluaa avata näkymän siihen, miten kapitalismi kykenee omaksumaan ja neutraloimaan jopa näennäisesti radikaaleja kritiikin muotoja. Žižekin analyysi vihjaa, että järjestelmä ei pelkää kritiikkiä – se käyttää sitä hyväkseen.

Taloudellinen ristiriita kulttuurisen taistelun näyttämöllä

Tämänkaltaiset kiistat – Platon kiellettynä, sukupuoli- ja rotuideologioiden vastaiset kampanjat, transkeskustelun politisoituminen – näyttäytyvät helposti kulttuurisotana. Radikaalivasemmistolainen ja marxilainen analyysi saattaisi muistuttaa, että kulttuuriset konfliktit toimivat usein savuverhona, joka peittää näkyvistä työväenluokan ja pääoman välisen perustavan ristiriidan.

Kun yliopistot riitelevät siitä, saako Aristofaneen myyttiä opettaa, jää helposti huomaamatta, että samaan aikaan koulutusjärjestelmää yksityistetään, opetustyötä prekarisoidaan ja akateemista autonomiaa kavennetaan. Vallan ja toimijuuden jakautuminen ei ole neutraalia, vaan heijastaa taloudellisia rakenteita, jotka hyödyttävät harvoja ja kuormittavat monia.

Texas A&M:n tapaus on tästä esimerkki: hallintoelin, joka toimii poliittisen paineen alla, määrittää opetuksen sisällön tavalla, joka kaventaa akateemista vapautta ja vahvistaa oikeistopopulistista agendaa.

Katoaako akateeminen vapaus, kun politiikka astuu luokkahuoneeseen?

Platonin kieltäminen ei ole vain kuriositeetti. Se kertoo laajemmasta kehityksestä, jossa opetuksen sisältöjä pyritään ohjaamaan poliittisin perustein. Tämä kehitys koskettaa kaikkia – myös niitä, jotka eivät seuraa antiikin filosofiaa.

Kun sukupuolesta ja rodusta puhuminen rajataan pois opetuksesta, samalla kavennetaan mahdollisuuksia ymmärtää yhteiskunnan moninaisuutta, myös ei-binaaristen ihmisten kokemuksia. Se on ristiriidassa yliopiston perustehtävän kanssa: tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään maailmaa.

Texas A&M:n tapaus osoittaa, että kulttuurinen taistelu opetuksen sisällöistä ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa laajempaa poliittista kamppailua vallasta, tiedosta ja siitä, kenen ääni kuuluu.

Slavoj Žižek

Vuonna 1949 Ljubljanassa syntynyt Žižek havainnollistaa monimutkaisia käsitteitä populaarikulttuurin kautta ja on noussut yhdeksi näkyvimmistä vasemmistointellektuelleista. Hänen teoksensa, kuten Ideologian ylevä objekti (engl. The Sublime Object of Ideology) ja Eläminen lopun ajoissa (engl. Living in the End Times), ovat vaikuttaneet laajasti akateemisessa ja julkisessa keskustelussa. Žižek on ollut poliittisesti aktiivinen Slovenian demokraattisessa liikkeessä, esiintynyt kansainvälisillä foorumeilla ja saanut maineen sekä kulttuuriteorian poptähden, että vaarallisen filosofin roolissa.

---