Trump suunnittelee maahyökkäystä Venezuelaan

Saksalainen Deutsche Welle (DW) uutisoi 29.11.2025 artikkelissaan ”Venezuela: Trump viestii maahyökkäysten olevan lähellä” presidentti Donald Trumpin tuoreista lausunnoista, joissa hän vihjaa Yhdysvaltain maaoperaatioiden käynnistyvän pian Venezuelan huumekauppaa vastaan. Aiemmin, 27.11.2025, DW julkaisi artikkelin ”Trump: Yhdysvallat ryhtyy pian toimiin Venezuelaa vastaan maitse”, joka perustui Trumpin kiitospäivänä pitämään videopuheluun Yhdysvaltain joukoille.

Presidentti Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat on saavuttanut merkittävän edistysaskeleen huumereittien katkaisemisessa. Trumpin mukaan merikuljetukset ovat tyrehtyneen jo 85 prosenttia. Seuraavaksi presidentti painotti maaoperaatioiden välttämättömyyttä Venezuelan presidentti Nicolás Maduron hallinnon väitetyn ”narkoterrorismin” lopulliseksi tukahduttamiseksi. Operaatio ”Eteläinen keihäs” rakentuu mittavan sotilaallisen voiman varaan: yli 12 000 sotilasta, maailman suurin lentotukialus USS Gerald R. Ford sekä Venezuelan rannikon edustalle sijoitettu laivasto. Caracas tulkitsee toimia vallanvaihtoyritykseksi ja on vastannut mobilisoimalla 200 000 sotilasta sekä miljoonia miliisejä.

Tilannetta kiristävät Trumpin julkiset uhkaukset, CIA:n salaiset operaatiot sekä Maduron pidättämisestä luvattu 50 miljoonan dollarin palkkio. Asiantuntijat arvioivat, että kriisi on nopeasti eskaloitumassa geopoliittiseksi yhteenotoksi, jossa Venezuelan öljyvarat ja Venäjän rooli liittolaisena kasvattavat panoksia.

Uutiset Venezuelan ilmatilan sulkemisesta

Donald Trump ilmoitti Truth Socialissa Venezuelan ilmatilan olevan kokonaan suljettu (BBC News, 29.11.2025). Hän kirjoitti: ”Kaikille lentoyhtiöille, piloteille, huumekauppiaille ja ihmiskauppiaille: pitäkää Venezuelan yläpuolinen ja ympäröivä ilmatila kokonaan suljettuna.” BBC kuvasi tätä kolonialistiseksi uhkaukseksi ja totesi, että Yhdysvalloilla ei ole laillista toimivaltaa sulkea toisen maan ilmatilaa. Päätös on herättänyt välittömästi laajaa kansainvälistä paheksuntaa.

Ensimmäisten joukossa reagoi Uruguayn kommunistinen puolue (PCU), joka varoitti päätöksen vakavista seurauksista Karibian alueen turvallisuudelle. ”Kyseessä on laiton ja vastuuton päätös, joka kärjistää entisestään jännitteitä Karibialla, missä Yhdysvallat on jo valmiiksi sijoittanut valtavan tuhoamiskykyisen sotilasvoiman”, sanotaan tiedotteessa (30.11.2025). Puolueen mukaan Trumpin hallinto on antanut CIA:lle valtuudet toteuttaa salaisia operaatioita Venezuelan alueella ja hyökännyt aseellisesti siviilejä vastaan Karibian ja Tyynenmeren vesillä. ”Tekosyy huumeidenvastaisesta taistelusta romahtaa, kun Trump itse ja hänen sotilas- sekä diplomaattijohtajansa myöntävät julkisesti haluavansa kaataa Venezuelan hallituksen ja kun yhdysvaltalaiset kongressiedustajat puhuvat avoimesti tarpeesta ottaa haltuun Venezuelan öljyvarat.”

Uruguayn kommunistinen puolue muistuttaa tiedotteessaan Yhdysvaltojen pitkästä historiasta Latinalaisen Amerikan kansojen alistamisessa. ”Anti-imperialistisesta identiteetistämme käsin torjumme uhkaukset ja aggressiot Venezuelaa, Kolumbiaa ja Kuubaa vastaan ja varoitamme valtavasta riskistä koko alueen rauhalle. Latinalaisen Amerikan ja Karibian on oltava rauhan manner”, sanotaan tiedotteessa (30.11.2025). Samalla puolue vaati kunnioittamaan Tlatelolcon sopimusta vuodelta 1967, joka julisti alueen ydinaseettomaksi, sekä Celacin rauhanjulistusta. Molempien rikkomisesta puolue syytti Yhdysvaltoja.

Kritiikkiä Trumpin ilmoitukseen sulkea Venezuelan ilmatila kuului myös Afrikan mantereelta. Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiva Kansainvälisen antifasistisen liikkeen paikallisjaosto totesi: ”Kyseessä on epäoikeudenmukainen ja laiton päätös, joka rikkoo kansainvälisiä oikeudellisia instrumentteja ja YK:n peruskirjaa”, sanoo Kansainvälinen Antifasistinen liike, RD Kongo (30.11.2025). Liikkeen mukaan Trumpin hallinto edustaa ”barbariaa, joka ei kunnioita lakia eikä kansojen rauhanomaista rinnakkaiseloa” ja se kehotti maailman edistyksellisiä voimia.

Latinalaisessa Amerikassa reaktiot olivat yhtä voimakkaita. Paraguayn Bolivaarisen vallankumouksen solidaarisuusliike totesi: ”Ei Trump eikä kukaan muukaan voi uhata Venezuelaa”, sanotaan tiedotteessa (30.11.2025). Sen mukaan Trumpin ”uusi imperialistinen hyökkäys” on ”kolonialistista ylimielisyyttä, jolla hän kuvittelee voivansa määrätä Venezuelan ilmatilasta”. ”Kyseessä on absurdi ja epätoivoinen uhkaus, joka vahvistaa sen, minkä kansamme jo tietävät: Yhdysvaltain imperialismi pyrkii yhä hallitsemaan valheilla, kiristyksillä ja provokaatioilla.”

Paraguaylaiset syyttivät Trumpia maailman poliisiksi asettumisesta ja kansojen itsemääräämisoikeuden halveksunnasta. ”Kyseessä on vihamielinen, kestämätön teko, joka on tyypillistä niille, jotka kuvittelevat Latinalaisen Amerikan olevan heidän takapihansa. Se ei ole, eikä tule koskaan olemaan.” Liike korostaa, että ”kaksinaismoralismi ja narratiivien rakentaminen aggressioiden oikeuttamiseksi on vanha kaava: manipulointi, kyynisyys ja psykologinen sodankäynti”, sanotaan tiedotteessa (30.11.2025).

Myös Iranin ulkoministeriö on liittynyt Trumpin ilmoituksen tuomitsijoiden joukkoon. ”Kyseessä on mielivaltainen teko, joka seuraa Trumpin provokaatioita ja laittomia toimia Venezuelan kansallista suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vastaan. Se on mielivalta ja ennennäkemätön uhka kansainväliselle ilmailuturvallisuudelle”, sanoo Iranin ulkoministeriön tiedottaja Ismail Baqai (30.11.2025). Baqai varoitti päätöksen ”vaarallisista seurauksista oikeusvaltiolle, rauhalle ja turvallisuudelle maailmanlaajuisesti.”

Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez Parrilla totesi puolestaan: ”Kyseessä on aggressiivinen teko, johon yhdelläkään valtiolla ei ole toimivaltaa omien rajojensa ulkopuolella. Kansainvälisen yhteisön on tuomittava tämä laittoman hyökkäyksen esinäytös”, sanoo Rodríguez Parrilla tiedotteessaan (30.11.2025). Rodríguez Parrillan mukaan Trumpin päätös on ”vakava uhka kansainväliselle oikeudelle ja osa sotilaallisen aggression ja psykologisen sodankäynnin eskalaatiota Venezuelan kansaa ja hallitusta vastaan, seurauksiltaan arvaamaton ja laskematon Latinalaisen Amerikan ja Karibian rauhalle, turvallisuudelle ja vakaudelle.”

Taustaa: ilmatilan sulkemisen kansainvälinen oikeusperusta

Ilmatilan sulkeminen perustuu valtioiden täyteen suvereniteettiin, jonka Chicagon yleissopimus on kansainvälisen siviili-ilmailun peruskivi. Sopimus solmittiin vuonna 1944, allekirjoittajina 52 valtiota, ja sen tarkoituksena oli luoda yhtenäiset säännöt kansainväliselle lentoliikenteelle sekä perustaa ICAO-järjestö valvomaan niiden toteutumista. Sopimuksen mukaan jokaisella valtiolla on yks

Taustaa: ilmatilan sulkemisen kansainvälinen oikeusperusta (jatkuu)

Ilmatilan sulkeminen perustuu valtioiden täyteen suvereniteettiin, jonka Chicagon yleissopimus on kansainvälisen siviili-ilmailun peruskivi. Sopimus solmittiin vuonna 1944, allekirjoittajina 52 valtiota, ja sen tarkoituksena oli luoda yhtenäiset säännöt kansainväliselle lentoliikenteelle sekä perustaa ICAO-järjestö valvomaan niiden toteutumista. Sopimuksen mukaan jokaisella valtiolla on yksinomainen oikeus hallita omaa ilmatilaansa ja sulkea se turvallisuussyistä, kunhan rajoituksista tiedotetaan asianmukaisesti eikä niitä sovelleta syrjivästi muita sopimusvaltioita kohtaan.

ICAO eli Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on Chicagon sopimuksen pohjalta perustettu YK:n erityisjärjestö, jonka tehtävänä on kehittää ja valvoa kansainvälisen ilmailun sääntöjä. Se laatii teknisiä standardeja ja suosituksia, koordinoi jäsenvaltioiden yhteistyötä sekä edistää lentoturvallisuutta ja ympäristönsuojelua. Käytännössä ICAO toimii foorumina, jossa valtiot sopivat yhteisistä pelisäännöistä, jotta lentoliikenne olisi turvallista, tehokasta ja tasapuolista kaikkialla maailmassa.

ICAO:n alaisuudessa jäsenvaltiot velvoitetaan edistämään kansainvälistä lentoliikennettä turvallisesti, mutta poikkeukset kansallisen turvallisuuden nimissä ovat sallittuja. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus – Geneven sopimukset ja lisäpöytäkirjat – puolestaan edellyttää aseellisissa konflikteissa siviilien ja siviili-ilmailun erottamista sotilaskohteista sekä tarpeettoman kärsimyksen välttämistä.

Ns. lentokieltoalueen käyttöönotto vaatii usein YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksen sotilaalliseen täytäntöönpanoon. Libyassa vuonna 2011 hyväksytty päätöslauselma 1973 salli kaikki tarvittavat toimet siviilien suojelemiseksi sotilaslennoilta. Ukrainan sodassa vastaavaa lentokieltoaluetta ei ole perustettu, sillä YK:n mandaatti puuttuu. Lieber Instituutin analyysin mukaan tällainen toimenpide merkitsisi voimankäyttöä vihollisen ilmatilassa ja kasvattaisi sodan laajenemisen riskiä.

Ilmatilan sulkeminen tasapainoilee näin suvereniteetin ja kansainvälisen yhteistyön välillä, mutta väärinkäytettynä se voi häiritä globaalia liikennettä ja kiristää kansainvälisiä jännitteitä.

---