Murtuuko työsuhdeturva – SAK pelkää irtisanomisia, Tilastokeskus näkee esteitä työllistymiselle

Työelämän turvaverkkoja ollaan purkamassa pala palalta. Orpo- Purran hallituksen esitys henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta on herättänyt laajaa huolta työntekijöiden keskuudessa. Samaan aikaan Tilastokeskuksen tuoreet luvut osoittavat, että yhä useampi työikäinen kokee sopivien työpaikkojen puutteen esteenä työhön siirtymiselle. Yhdessä nämä ilmiöt piirtävät kuvaa työmarkkinoista, joissa epävarmuus ja eriarvoisuus ovat kasvussa.

SAK: Hallituksen esitys lisää kiistoja ja epävarmuutta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkaisi lokakuun lopulla kyselytutkimuksen, jonka mukaan hallituksen suunnitelmat henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta johtavat työpaikkakiistojen lisääntymiseen. SAK:laisten alojen luottamushenkilöistä 40 prosenttia arvioi, että irtisanomiset lisääntyvät lain myötä. Lähes puolet (48 %) ennakoi myös erimielisyyksien työnantajan kanssa kasvavan.

SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi kritisoi lakiesitystä epäselväksi ja työsuhdeturvaa heikentäväksi.

”Hallituksen esittämä sääntely on epäselvää ja se lisää epävarmuutta irtisanomisperusteista. Jos lakiesitys menee eduskunnassa läpi, on se merkittävä heikennys ihmisten työsuhdeturvaan”, sanoo Samuli Hiilesniemi SAK:n 29.10.2025 julkaisemassa tiedotteessa.

Kyselyn mukaan henkilöön liittyvät irtisanomiset eivät ole harvinaisia: viimeisen kolmen vuoden aikana 32 prosentilla työpaikoista oli tapahtunut henkilöperusteinen irtisanominen. Yksityisillä palvelualoilla osuus oli 44 prosenttia ja kuljetusalalla 34 prosenttia. Näistä irtisanomisista 39 prosenttia johti erimielisyyksiin työnantajan kanssa – kuljetusalalla jopa 57 prosenttia.

SAK:n mukaan kielteinen suhtautuminen lakiesitykseen ei ole yllättävää. ”Kielteinen suhtautuminen ei ole mikään ihme. Se heijastaa työntekijöiden laajaa huolta irtisanomissuojan heikkenemisestä”, sanoo Hiilesniemi.

SAK:n kyselyn mukaan hallituksen lakihankkeesta on keskusteltu lähes puolella (48 %) työpaikoista. Keskustelun sävy on ollut lähes yksinomaan kielteinen (94 %), luottamushenkilöiden mukaan.

”Orpon hallitus on tehnyt useita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Osa heikennysesityksistä on vielä eduskunnan käsiteltävänä tai vasta tulossa käsittelyyn”, sanoo Hiilesniemi.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin osallistui 1008 vastaajaa. Aineisto kerättiin 24.9.–7.10.2025.

SAK:n mukaan hallituksen esitys madaltaisi irtisanomiskynnystä, mutta ei määrittele selkeästi, mitä jatkossa pidetään asiallisena irtisanomissyynä. Tämä lisää epävarmuutta ja voi johtaa työelämän konfliktien kärjistymiseen.

Työväenluokan näkökulmasta kyse on vallan uusjaosta, jossa pääoma pyrkii purkamaan työsuhdeturvan rakenteita. SAK:n mukaan esitys heikentäisi luottamusta työelämään ja lisäisi epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa.

Tilastokeskus: Sopivien työpaikkojen puute yleistyy

Samaan aikaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuo esiin toisen huolestuttavan kehityskulun: yhä useampi työikäinen haluaisi työtä, mutta ei etsi sitä, koska sopivaa työtä ei ole tarjolla. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 22 prosenttia työhön halukkaista ei etsinyt töitä juuri tästä syystä. Osuus on kasvanut hieman kahden vuoden takaisesta (19 %), vaikkei muutos ole dramaattinen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen toteaa, että kokemus vaikeudesta löytää sopiva työ on hiukan yleistynyt erityisesti niiden keskuudessa, jotka voisivat siirtyä työmarkkinoille työvoiman ulkopuolelta. ”Kokemus vaikeudesta löytää sopiva työ on hiukan yleistynyt, kun puhutaan niistä henkilöistä, jotka voisivat olla siirtymässä työmarkkinoille työvoiman ulkopuolelta. Muutosta ei voi kuitenkaan pitää dramaattisena, pikemminkin pienenä”, sanoo Pertti Taskinen Tilastokeskuksen tiedotteessa.

Työvoimatutkimuksen mukaan henkilöä, joka ei hae työtä, ei tilastoida työttömäksi. Sama koskee tilannetta, jossa vastaaja haluaisi työtä, mutta ei pysty ottamaan sitä vastaan kahden viikon sisällä. Opiskelu on yleisin syy, miksi työtä ei ole mahdollista ottaa vastaan tuossa ajassa.

”Esteet siirtyä työvoimaan työvoiman ulkopuolelta näyttävät olevan tällä hetkellä suhteellisen normaalilla tasolla. Ne eivät siis ilmeisesti ole muodostamassa poikkeavaa estettä työvoiman käytölle, kun kysyntä kasvaa”, sanoo Taskinen.

Tilastokeskuksen mukaan sopivien töiden puuttuminen on hieman yleistynyt, mutta ei muodosta merkittävää estettä työvoiman saatavuudelle. Työvoiman ulkopuolella olevien siirtymistä työmarkkinoille rajoittavat edelleen samat tekijät kuin aiemmin.

Työmarkkinoiden kaksoisongelma: epävarmuus ja esteet

Yhdessä SAK:n ja Tilastokeskuksen havainnot muodostavat huolestuttavan kokonaiskuvan: työelämässä vallitsee sekä epävarmuus että esteet. Työntekijät pelkäävät irtisanomisten lisääntyvän ja työsuhdeturvan heikkenevän, samalla kun työvoiman ulkopuolella olevat kokevat sopivien työpaikkojen puutteen estävän siirtymistä työmarkkinoille.

Tämä kaksoisongelma uhkaa lisätä työelämän polarisaatiota: toisaalta työntekijöiden asema heikkenee, toisaalta potentiaalinen työvoima jää käyttämättä. Molemmat ilmiöt heikentävät luottamusta työelämään ja lisäävät epävarmuutta.

Työväenluokan ääni: vastarinta kasvaa

Onko kyse vallasta – siitä, kenellä on oikeus määritellä työelämän pelisäännöt? SAK:n kysely osoittaa, että työntekijöiden keskuudessa vastarinta hallituksen linjaa kohtaan kasvaa. Luottamushenkilöiden kielteinen suhtautuminen lakiesityksiin kertoo siitä, että työväenluokka ei ole valmis hyväksymään työsuhdeturvan purkamista mukisematta.

Tilastokeskuksen luvut puolestaan muistuttavat, että työmarkkinoiden dynamiikka ei ole pelkkää tarjontaa ja kysyntää – se on myös kokemusta, esteitä ja mahdollisuuksia. Kun sopivia työpaikkoja ei ole, halu tehdä työtä ei riitä.

Työelämän tulevaisuus riippuu siitä, miten ainakin nämä kaksi kehityskulkua – irtisanomisten helpottaminen ja työvoiman ulkopuolelle jääminen – kohdataan. Onko suunta kohti joustavaa, mutta turvatonta työelämää, vai löytyykö vastavoima, joka puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja rakentaa reilumpaa työmarkkinajärjestelmää?

---