Etälääketiede murtaa hoitoon pääsyn esteitä – mutta kenen ehdoilla?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2025 tilastot osoittavat, että samaan aikaan kun osa terveys- ja hyvinvointipalvelujen vastaanottoajoista jää tyhjiksi, moni potilas odottaa hoitoa viikkoja. Tämä epäsuhta paljastaa terveydenhuollon resurssien kohdentamisen ongelmat ja nostaa esiin kysymyksen siitä, millaisin keinoin hoitoa voidaan tuoda lähemmäs ihmisten arkea ilman, että hoidon laatu tai yhdenvertaisuus kärsii.

Tilanteen taustalla vaikuttavat monet tekijät: perumattomat ajanvaraukset, alueellinen epätasaisuus ja se, että hoitoon pääsy on erityisesti ikääntyneille ja liikkumisesteisille vaikeaa. Sydämen ja keuhkojen tutkiminen voidaan toteuttaa kotona lääkärin reaaliaikaisessa ohjauksessa, mikä vähentää matkustamisen tarvetta ja helpottaa hoitoon pääsyä. Voisiko tämä olla odotettu muutos tilanteessa, jossa fyysinen vastaanotto ei aina ole välttämätön, mutta jossa hoidon tarve on kiireellinen?

Suomalaisen terveysteknologiayritys Omply Healthin tiedotteessa ( 5.2.) kuvataan myös laajempi ilmiö: terveydenhuollon arjessa kapasiteettia on olemassa, mutta se ei kohdistu sinne, missä tarve on suurin. Tämä näkyy erityisesti alueellisena epätasa-arvona. Joillakin alueilla lääkäriaikoja jää täyttämättä, kun taas toisaalla jonot venyvät pitkiksi. Digitaalisten ratkaisujen kerrotaan mahdollistavan lääkärien työpanoksen joustavamman kohdentamisen, jolloin potilas ei ole sidottu lähimpään toimipisteeseen ja lääkäri voi auttaa eri puolilla maata olevia potilaita saman työpäivän aikana.

Terveysteknologiayrityksen keräämässä aineistossa korostuu ajatus siitä, että etähoito ei ole enää pelkkää videokeskustelua, vaan myös tutkimuksia, joita on aiemmin voitu tehdä vain vastaanotolla. Toimitusjohtaja Tatu Lintukangas kuvaa tätä näin: ”Potilas voi lääkärin ohjauksessa tutkia esimerkiksi korvia, kurkkua ja hengitysääniä kotona tai matkalla. Lääkäri saa tutkimustiedon reaaliaikaisesti ja voi tehdä arvion potilaan tilanteesta fyysistä vastaanottoa vastaavalla tavalla. Kun vastaanotto peruuntuu tai kalenteriin jää vapaa-aikaa, lääkäri voi ottaa toisen potilaan etävastaanotolle. Näin tutkimuskelpoista lääkäriaikaa ei jää käyttämättä, ja potilas voi saada avun ilman viikkojen odotusta.”

Lääkäri Juuso Juuri puolestaan kuvaa etätutkimusten käytännön hyötyjä:

”Voin monipuolisesti tutkia potilaan, vaikka hän olisi satojen kilometrien päässä. Työni lääkärinä on sisällöltään samanlaista kuin vastaanotolla, mutta potilas saa hoitoa joustavammin. Samalla säästyy aikaa ja matkustamista molemmilta”, sanoo lääkäri Juuso Juuri.

Lääkäri Juuso Juuren mukaan etätutkimuksiin perustuva malli ei korvaa lähivastaanottoa, mutta täydentää sitä tilanteissa, joissa fyysinen käynti ei ole välttämätön.

Tässä kohtaa nousee esiin laajempi yhteiskunnallinen jännite: vahvistaako terveydenhuollon digitalisaatio markkinalähtöistä logiikkaa, jossa palveluiden kehittäminen ja saatavuus riippuvat sijoittajien intresseistä? Terveysalan bisnes kertoo, että yritys on kerännyt 700 000 euroa ja tavoittelee 2,5 miljoonan euron sijoituksia. Tämä kertoo teknologian kasvavasta kiinnostuksesta, mutta myös siitä, että terveydenhuollon digitalisaatio nähdään markkinoilla potentiaalisena kasvualana. Terveys- ja hyvinvointialan kehitys voi näyttäytyä esimerkkinä siitä, miten pääoma pyrkii laajentamaan toiminta-alaansa myös hoivan ja terveyden alueille – alueille, joiden tulisi palvella ensisijaisesti laajasti kaikkien ihmisten tarpeita, ei sijoittajien tuottotavoitteita.

Samalla on kuitenkin selvää, että teknologiset ratkaisut voivat olla osa terveydenhuollon resurssikriisin ratkaisua. Kun etätutkimukset tuodaan osaksi arkea, hoito voi olla nopeampaa ja joustavampaa. Tämä voi vähentää jonotusaikoja ja vapauttaa resursseja niihin tilanteisiin, joissa fyysinen vastaanotto on välttämätön. Se voi myös lisätä potilaiden toimijuutta ja mahdollisuuksia osallistua oman terveytensä seurantaan – kunhan ratkaisut ovat saavutettavia kaikille, riippumatta yhteiskuntaluokasta, tulotasosta tai digitaalisista valmiuksista.

Kokonaisuus piirtää esiin terveydenhuollon murroskohdan. Yhtäältä teknologia tarjoaa keinoja purkaa hoitoon pääsyn esteitä ja hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Toisaalta se nostaa esiin kysymyksen siitä, millaista terveydenhuoltoa rakennetaan tulevaisuudessa: julkista, yhdenvertaista, demokraattisesti ja yhteiskunnallisesti ohjattua vai markkinaehtoista, sijoittajavetoista ja alustatalouden logiikkaa noudattavaa.

Tämä kysymys on ratkaiseva, kun arvioidaan, miten terveydenhuollon digitalisaatio vaikuttaa vallan ja toimijuuden jakautumiseen yhteiskunnassa – ja kenen ehdoilla hoitoa tulevaisuudessa tarjotaan.

---