Helsinkiin rakennetaan kävelykeskusta
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 5. toukokuuta Kaivokadun ja Kampin Autotalon asemakaavamuutokset, jotka muovaavat pääkaupungin ydinkeskustaa tulevina vuosina. Päätökset liittyvät laajempaan keskustaan kohdistuvaan kehittämisstrategiaan, jossa tarkastellaan liikkumisen, kaupunkitilan ja palveluiden tulevaisuutta.
Helsingin kaupunginkanslian viestintäasiantuntija Maisa Hopeakunnaksen mukaan päärautatieaseman edusta ja Kaivokatu muuttuvat viihtyisämmiksi kävelykeskustaksiksi. Muutos on osa keskustan jalankulkuympäristön parantamista ja liikenteen uudelleenjärjestelyä.

Kaivokadun uudistus korostaa käveltävyyttä ja kaupunkitilan laatua
Kaivokadun asemakaavamuutos muuttaa päärautatieaseman ympäristön kävelypainotteiseksi ja vihreämmäksi. Hopeakunnaksen mukaan alueesta rakennetaan uusi, houkutteleva ja vehreä kaupunkikeidas aivan ydinkeskustaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta.
Käveltävyyden lisääminen on ollut pitkään osa Helsingin keskustavisioita. Samalla muutos vaikuttaa liikennejärjestelyihin ja alueen kaupalliseen dynamiikkaan, mikä herättää keskustelua ja autoilevien kaupunkilaisten vastustusta siitä, millaiseksi keskusta tulevaisuudessa rakentuu.

Valtuuston äänijakauma paljastaa poliittisen ristiriidan
Kaivokadun asemakaavamuutoksen hyväksyminen jakoi valtuuston selvästi puoluelinjojen mukaan. Päätös sulkea katu autoilulta ja muuttaa se kävely- ja raitiovaunukaduksi sai vahvan enemmistön tuen äänin 77–5.
Kokoomus, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto kannattivat muutosta. Perussuomalaiset vastustivat sitä neljän hengen ryhmänsä voimin Wille Rydmanin johdolla, pitäen muutosta keskustan saavutettavuuden kannalta ongelmallisena. Äänijakauma kuvastaa laajempaa keskustelua siitä, millainen rooli autottomuudella ja joukkoliikenteellä tulisi olla Helsingin ydinkeskustassa.
Kampin Autotalon kaavamuutos tuo uuden toimistotalon
Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Kampin Autotalon asemakaavan muutoksen. Hopeakunnaksen mukaan kaavaratkaisu mahdollistaa uuden seitsemänkerroksisen toimistotalon rakentamisen Eteläisen Rautatiekadun varteen. Uudisrakennus on osa arkkitehtuurikilpailun voittanutta ehdotusta, jonka järjestivät yhteistyössä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Helsingin kaupunki.
Korttelin vanhat osat säilyvät nykyisellään ja ne suojellaan kaavassa. Uudisrakennus täydentää alueen nykyistä kaupunkirakennetta ja lisää toimitilatarjontaa keskustassa.

Kaavamuutosten kustannukset nousevat kymmeniin miljooniin
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen (MAKU 1/2025) mukaan Kaivokadun asemakaavamuutoksen kokonaisinvestointikustannus kaava-alueella nousee 45,3 miljoonaan euroon. Kaupungin vastuulle jäävät katu- ja johtosiirrot muodostavat 25,6 miljoonaa euroa, raitiotien osuus on 11,4 miljoonaa, vesihuollon 2,7 miljoonaa ja muun teknisen huollon 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi kannen korjaukset, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, lankeavat pääosin kiinteistönomistajille, kuten Spondalle ja HKL:lle.
Kaavamuutoksen varsinaiset kaavoituskustannukset jäävät rajallisiksi ympäristösuunnitelman tasolle, mutta muutos mahdollistaa LäPi-raitiolinjan toteuttamisen ja julkisten tilojen parantamisen. Ydinkeskustan yrityksille uudistus aiheuttaa arviolta noin miljoonan euron vuosittaiset logistiikkakulut jakelu- ja huoltoliikenteen hidastumisesta. Investointien työllisyysvaikutusten kautta Helsinkiin arvioidaan syntyvän noin 0,3 miljoonan euron verotulot.
Kamppi–Kluuvi-alueen kehityshankkeiden kustannuksista ei ole tuoreita erittelyjä, mutta alueen asuntojen neliöhinnat ylittävät 10 000 euroa neliöltä, mikä kertoo keskustan kiinteistökehityksen markkinaohjautuneesta luonteesta.

Rakentaminen alkaa 2028 – vaikutukset ulottuvat pitkälle
Kaivokadun ja Kampin kaavamuutokset ovat osa Helsingin keskustan pitkän aikavälin kehittämistä, jossa painotetaan jalankulun, joukkoliikenteen ja kaupunkitilan laadun parantamista.
Kaivokadun rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa, ja ensimmäiset työt alkavat vuonna 2028. Samalla raitiotieyhteydet Länsisatamaan integroidaan uudistuvaan kaupunkitilaan.
”Laiturialueet ja pysäkkikatokset suunnitellaan entistä toimivammiksi, turvallisemmiksi ja arvokkaaseen ympäristöönsä sopiviksi”, sanoo Helsingin kaupunginkanslian viestintäasiantuntija Maisa Hopeakunnas.
Uudistukset muokkaavat Helsingin keskustaa vuosikymmeniksi eteenpäin ja vaikuttavat sekä liikkumiseen että alueen palvelurakenteeseen.
.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!