Kolme vaikuttajaa vaatii Suomen turvallisuuslinjan päivittämistä – F‑35‑hankinta ja Yhdysvaltain riippuvuus kyseenalaistetaan

Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan suunta on joutunut poikkeuksellisen laajan ja samansuuntaisen kritiikin kohteeksi. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho, Helsingin yliopiston Aleksanteri‑instituutin tutkimusjohtaja ja Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro sekä entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vaativat kukin omista lähtökohdistaan, että Suomen turvallisuuslinja on arvioitava uudelleen.

Kolmikon ulostulot muodostavat kokonaisuuden, joka haastaa Suomen nykyisen turvallisuuspolitiikan perustan – ja nostaa esiin kysymyksen siitä, onko Suomi ajautunut suurvaltapolitiikan sivunäyttämöksi ilman avointa demokraattista keskustelua.

Yrttiaho: F‑35‑hankinta avattava uudelleen – ”Asialla on kiire”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho vaatii, että eduskunta ja hallitus tekevät vielä kevään aikana uuden arvion Yhdysvalloista hankittavista F‑35‑hävittäjistä. Hän pitää välttämättömänä, että hankinta tuodaan osaksi pääministeri Petteri Orpon lupaamaa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitystä.

”Yhdysvallat käytännössä päättää tositilanteissa sen, voiko koneita ylipäänsä käyttää ja missä ja mihin niitä käytetään”, sanoo Yrttiaho tiedotteessa, sanotaan tiedotteessa (1.2.2026). Hänen mukaansa F‑35‑järjestelmän teknologia on kaikissa tilanteissa Yhdysvaltain hallinnassa, mikä kaventaa Suomen omaa päätösvaltaa.

Yrttiaho korostaa, että kyse ei ole vain sotilaallisesta suorituskyvystä, vaan vallasta ja toimijuudesta – siitä, kenellä on viime kädessä kontrolli asejärjestelmästä, jonka pitäisi palvella Suomen puolustusta, ei suurvaltapolitiikan intressejä.

Taloudellisesti hankinta on hänen mukaansa kestämätön: ”Yli kymmenen miljardin kauppa on myös suurin yksittäinen tekijä Suomen valtiontalouden alijäämän ja velkaantumisen taustalla. Eikä kallis asejärjestelmä välttämättä edes sovellu niihin tarpeisiin, joita Suomen alueen puolustaminen ja sodankäynnin uudet muodot, kuten ohjus‑ ja drooniuhka, edellyttävät”, sanoo Yrttiaho (1.2.2026).

Kangaspuro: Suomen turvallisuuspolitiikka nojaa ”uskoon, ei realiteetteihin”

Venäjätutkija Markku Kangaspuro arvioi 23.1. julkaisemassaan kirjoituksessa, että Suomen turvallisuuspolitiikan perusta on ”hätkähdyttävän hatara”. Hän viittaa presidentti Alexander Stubbin Davos‑haastatteluun, jossa Stubb myönsi F‑35‑koneiden olevan lentokelpoisia vain Yhdysvaltain tuella.

Kangaspuron mukaan Suomi on F‑35‑hankinnan, DCA‑sopimuksen ja Nato‑jäsenyyden myötä ajautunut ”ennennäkemättömän tiiviiseen riippuvuussuhteeseen Yhdysvaltoihin” – tilanteeseen, jossa keskeiset puolustusjärjestelmät eivät ole Suomen täydessä kontrollissa.

Hän varoittaa turvallisuuspolitiikasta, joka perustuu toiveisiin eikä todellisuuteen: Yhdysvaltain intressit voivat muuttua nopeasti, ja ovat jo muuttuneet. Kangaspuro viittaa Donald Trumpin yksipuolisiin ulkopoliittisiin avauksiin, jotka ovat ohittaneet eurooppalaiset liittolaiset Grönlannista Ukrainaan.

Kangaspuron mukaan Suomen olisi arvioitava uudelleen sekä F‑35‑hankinnan että DCA‑sopimuksen riskit ”realiteettien, ei toiveiden” pohjalta. Myös Venäjä‑suhde tulisi hänen mukaansa tarkastella kahdenvälisenä ja eurooppalaisena kysymyksenä, ei vain Yhdysvaltain kautta suodatettuna.

Tuomioja: F‑35‑kauppa peruttava Trumpin epäluotettavuuden vuoksi

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja esitti Iltalehden haastattelussa (2.2.) radikaalin ehdotuksen: Suomen tulisi perua F‑35‑hävittäjäkauppa, koska presidentti Donald Trumpin ulkopoliittinen epäluotettavuus tekee riippuvuudesta vaarallisen.

Tuomioja varoittaa rakentamasta Suomen puolustusta oletukselle Yhdysvaltain johdon hyväntahtoisuudesta. Hänen mukaansa Trumpin arvaamattomuus tekee F‑35‑riippuvuudesta strategisen riskin, vaikka peruuttaminen aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä.

Tuomioja kritisoi myös Suomen valtiojohtoa Trumpin ”mielistelystä”, jonka hän katsoo vain pahentaneen presidentin käytöstä. Hän kehottaa vahvistamaan pohjoismaista puolustusyhteistyötä siltä varalta, että Nato heikkenee Trumpin vaikutuksesta.

Yhteinen nimittäjä: Suomen turvallisuuspolitiikka on ajautunut Yhdysvaltain varaan

Kolmen vaikuttajan puheenvuorot muodostavat yhtenäisen analyysin:

• F‑35‑hankinta sitoo Suomen teknologisesti Yhdysvaltoihin
• DCA‑sopimus antaa Yhdysvaltain asevoimille käyttöoikeuden 15 tukikohta‑alueeseen
• Nato‑jäsenyys on muuttanut Suomen asemaa sotilaallisessa työnjaossa
• Trumpin arvaamattomuus korostaa riippuvuuden riskejä

Kokonaisuus herättää kysymyksen siitä, onko Suomi luovuttanut osan ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesta päätösvallastaan ilman avointa parlamentaarista keskustelua.

---