Sitra: Suomen tulevaisuus vaatii uuden yhteiskuntasopimuksen

Sitra julkaisi  (2.1.2026) Megatrendit 2026 -katsauksensa, joka piirtää kokonaiskuvan Suomen seuraavan vuosikymmenen keskeisistä murroksista. Katsaus toimii muistutuksena siitä, että yhteiskunnan rakenteet eivät ole neutraaleja, vaan heijastavat vallan ja pääoman jakautumista, jota työväenluokankin saattaisi olla hyvä tarkastella kriittisest

Megatrendit piirtävät Suomen murroskohdan

Megatrendien kirjoittajat korostavat, että Suomen on varauduttava neljään suureen kehityskulkuun: väestön ikääntymiseen, demokratian murrokseen, ympäristökriisin syvenemiseen ja tekoälyn vaikutuksiin. Ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva muistuttaa, että megatrendit eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta. ”Megatrendit auttavat kirkastamaan tilannekuvaa maailman muutoksista sekä luomaan karttaa kohti uudistumista. Missä rajoissa tulevaisuutta voi rakentaa, mikä on muutoksessa ja millaisiin mahdollisuuksiin voisimme tarttua?”, sanoo Dufva Megatrendit 2026 -selvityksessä.

Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen painottaa, että nykyinen maailmantilanne ei salli passiivisuutta. ”Nykyinen maailmantilanne sekä Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat isot kehityskulut alleviivaavat tarvetta siirtyä reagoimisesta tavoitteelliseen toimintaan, jossa yhteiskuntaa uudistetaan määrätietoisesti tulevaisuuden muutokset kestäväksi. Myönteistä on se, että murroskohdassa on tilaa toimia”, sanoo Jääskeläinen.

Pitkäikäisten yhteiskunta ja rakenteiden muutos

Väestön ikääntyminen on yksi raportin keskeisistä teemoista. Ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen korostaa, että pitkäikäisyys on yhteiskunnallinen saavutus, mutta vaatii rakenteellisia muutoksia. ”Elinajat pitenevät ja se on huikea saavutus! Samalla, jos pieni, vanheneva kansa haluaa pärjätä, monen asian täytyy muuttua: tarvitaan ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta, aktiiviseen vanhuuteen ja sukupolvien väliseen yhteiseloon panostamista sekä väestön monimuotoisuuden näkemistä voimavarana”, sanoo Lähdemäki-Pekkinen.

Raportissa väestön muutos esitetään ennen kaikkea huoltosuhteeseen ja talouskasvuun liittyvänä haasteena. Työväenluokan arjessa se tarkoittaa kuitenkin myös kysymystä siitä, kuka hoitaa, ketä hoidetaan ja millä työehdoilla. Uudistusten suunta ei ole neutraali: valitaanko hyvinvointivaltion vahvistaminen vai markkinaehtoistaminen, jossa hoiva muuttuu yhä useammin maksukykyisten etuoikeudeksi?

Demokratian kriisi ja informaatioympäristöjen valta

Demokratian tila on Sitran mukaan kriittinen. Ennakoinnin johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja muistuttaa, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. ”Demokratia vaatii nyt meiltä kaikilta sitoutumista sen puolustamiseen ja uudistamiseen. Uudistamisen avaimia löytyy demokratiainnovaatioista, olemassa olevien demokratian rakenteiden vahvemmasta käyttämisestä ja kestävien informaatioympäristöjen rakentamisesta”, sanoo Kiiski-Kataja.

Katsauksessa demokratian uhkia tarkastellaan ennen kaikkea instituutioiden, äänestysaktiivisuuden ja tiedon luotettavuuden kautta. Yhtä keskeinen kysymys on se, ketkä käyttävät taloudellista ja sotilaallista valtaa, ja miten se rajaa demokraattista päätöksentekoa. Kun EU:n ja Naton roolia korostetaan, unohtuu vaihtoehtojen ajattelu ja jää vähemmälle kysymys, voisiko ihmiselle ja luonnolle tuhoisaan kapitalismin logiikkaan ja kasvavaan militarismiin ylipäänsä rakentua demokraattisesti kestävä tulevaisuus. Vaatii erityistä kykyä hahmottaa millaisia vaihtoehtoisia, ei-kapitalistisia ja rauhanomaisia järjestelmiä voisi olla olemassa.

Ympäristökriisi ja teknologinen murros

Ympäristökriisin kohdalla Lähdemäki-Pekkinen varoittaa kiireestä. ”Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia: kykenemmekö pysäyttämään ympäristökriisin syvenemisen ja luomaan edellytykset kestävälle ja elinvoimaiselle tulevaisuudelle, vai jatkammeko luonnonvarojen ylikulutusta ja hyvinvoinnin edellytysten kaventamista tulevilta sukupolvilta? Suomella on edellytykset ja mahdollisuudet niin varautumiseen kuin uudistumiseen”, sanoo Lähdemäki-Pekkinen selvityksessä.

Teknologian osalta Dufva korostaa tekoälyn vastuullista käyttöönottoa. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana meidän pitää löytää keinot käyttää teknologiaa kestävästi ja ihmisten toimijuutta lisäten. Vaikka Suomi ei ole ollut tekoälyn kehittämisessä etujoukoissa, voimme olla suunnannäyttäjänä sen vastuullisessa soveltamisessa”, sanoo Dufva.

Raportissa teknologia näyttäytyy välineenä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Uutisyleisölle jää avoimeksi, kenen ehdoilla tekoälyä otetaan käyttöön: vahvistaako se pääoman valtaa ja valvontaa vai voiko se aidosti lisätä työntekijöiden toimijuutta, lyhentää työaikaa ja jakaa työn hedelmiä oikeudenmukaisemmin?

Hallittu uudistuminen ja Sitran visio uudesta yhteiskuntasopimuksesta

Sitran ennakointi- ja koulutusjohtaja Veera Heinonen muistuttaa, että hallittu uudistuminen on vaikeaa mutta mahdollista. ”Hallittu uudistuminen ei ole helppoa. Usein tie parempaan – tai huonompaan – kulkee kriisien kautta. Hallitusta uudistamisesta oppeja löytyy Ruotsista ja Tanskasta, joissa hyvinvoinnille on rakennettu pitkään kestävää pohjaa. Kriisin kautta uudistui esimerkiksi Irlanti, joka on kyennyt nousemaan finanssi- ja talouskriisistä uuteen kukoistukseen selkeillä linjauksilla, joiden pohja luotiin laajalla kansalaiskeskustelulla”, sanoo Heinonen.

Kiiski-Kataja kiteyttää raportin keskeisen viestin: ”Suomella on hyvät edellytykset rakentaa vahva tulevaisuus, jos työhön ryhdytään määrätietoisesti. Megatrendit auttavat näkemään ongelmien lisäksi myös uudistumisen mahdollisuuksia. Voimme voimistaa ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta sekä nähdä pitkät elinkaaret ja väestön monimuotoisuuden voimavarana. Voimme tehdä töitä demokratian ja luottamuksen eteen sekä olla mukana vahvistamassa EU:ta ja Natoa. Voimme panostaa kiertotalouteen ja luonnon terveyspalveluihin ja siirtyä kohti uusintavaa taloutta. Voimme löytää tuottavuutta ja kasvumahdollisuuksia uusista teknologioista ja niiden yhteiskäytöstä”,  sanoo Kiiski-Kataja.

Lopuksi Kiiski-Kataja korostaa uuden yhteiskuntasopimuksen tarvetta. ”Yksittäisiä mahdollisuuksia on paljon. Megatrendit ja rauhattomuuden aika osoittavat kuitenkin tarvetta laajemmalle uudistukselle. Suomeen tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus, jossa sovitaan yhdessä vallan, vastuiden ja oikeuksien jaosta yhteiskunnassa. Uuden yhteiskuntasopimuksen, lupauksen tulevasta, pitää kannatella meitä niin muuttuneessa maailmassa kuin tulevaisuudessa. Sen pitää olla uskottava ja innostaa toimintaan”, sanoo Kiiski-Kataja.

Sitran esittämä yhteiskuntasopimus jää monin kohdin avoimeksi: kuka neuvottelee, kenen kanssa ja millä mandaatilla? Työväenluokan näkökulmasta olennaista on, jääkö sopimus eliitin väliseksi linjapaperiksi tai hallitsevan eliitin seuraavaksi vaaliohjelmaksi. Vaihtoehtoisesti voisi aprikoida miten paljon on mahdollista avata todellinen neuvotteluprosessi, jossa myös pienituloisten, prekaarien, maahanmuuttajien ja sukupuolisen moninaisuuden edustajien ääni kuuluu. Uudistuminen ei ole vain tekninen, vaan poliittinen valinta siitä, kenen ehdoilla tulevaisuus rakennetaan.

---