Miksi Suomessa sallitaan toimenpide, jonka tiedetään aiheuttavan porsaille voimakasta kipua?
Eläinoikeusakatemian tekemä tietopyyntö maa- ja metsätalousministeriölle paljastaa, kuinka porsaiden kirurgisen kastraation kielto peruttiin vain kuukausia sen voimaantulon jälkeen – siitä huolimatta, että toimenpiteen tiedetään tutkimusten mukaan aiheuttavan porsaille voimakasta kipua ja pitkäkestoista kärsimystä. Asiakirjat osoittavat, että Suomen suurimmat lihatalot Atria, HKScan ja Snellman lobbasivat ministeriötä aktiivisesti ja onnistuivat vaikuttamaan lainvalmisteluun tavalla, joka asetti taloudelliset intressit eläinten hyvinvoinnin edelle.
Kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille voimakasta kipua, joka voi kestää useita päiviä. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista kielsi toimenpiteen juuri tästä syystä. Kielto kuitenkin peruttiin saman vuoden kesällä – ja tietopyynnön perusteella syy oli ennen kaikkea teollisuuden painostus.
Lihatalojen intensiivinen lobbaus näkyy viestinvaihdossa
Eläinoikeusakatemian tietopyyntö kattaa laajan viestinvaihdon lihatalojen ja ministeriön välillä. Viestit osoittavat, että yritykset pyrkivät määrätietoisesti kumoamaan kiellon ja tarjosivat ministeriölle raporttia, jonka avulla päätös olisi mahdollista perua. Asia koskee vuosittain noin 850 000 porsasta – mittakaava, joka tekee päätöksestä yhteiskunnallisesti merkittävän.
Erityisesti Atria oli yhteydessä ministeriöön toistuvasti ja kiitteli ministeri Sari Essayahia henkilökohtaisesti. Atria Tuottajien toimitusjohtaja Reijo Flink kiitteli Essayahia muun muassa ”mukavasta illasta”. Toisessa viestissä Atria kiitti siitä, että ministeriö oli ”ottanut vakavasti huolemme”
Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja ilmaisi tyytyväisyytensä viestissään Essayhille ”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä toimiinne ministeriössä”, sanoo Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja
Kun ministeriö lopulta perui kastraatiokiellon kesällä 2025, Atria reagoi poikkeuksellisen innokkaasti. Yhtiö viestitti Essayahille: ”Kesäloman paras uutinen. Te perutte sikojen kastraatiokiellon. Se on toimialalle valtava helpotus ja suuri asia, jotta meidän Aasian maiden vienti voi jatkua. Siis suuri KIITOS!!!!!”, sanoo Atria viestissään ministerille.
Taloudelliset perusteet ohittivat eläinten hyvinvoinnin
Lihantuottajien yhteisessä raportissa arvioitiin, että kastraatiokiellosta olisi aiheutunut teollisuudelle vuosittain 2,6 miljoonan euron lisäkustannuksia alkutuotannossa. Lisäksi alkuvaiheessa olisi syntynyt investointikuluja ja kielto olisi voinut heikentää vientiä.
Summa on kuitenkin marginaalinen verrattuna lihatalojen liikevoittoihin. Atria teki vuonna 2024 liikevoittoa 65,4 miljoonaa euroa – yli 25-kertaisesti sen, mitä kastraatiokiellon kustannukset olisivat olleet.
Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja, eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola pitää tilannetta vakavana esimerkkinä siitä, miten ministeriö ei ole onnistunut tehtävässään suojella eläimiä kivulta ja kärsimykseltä.
”Ministeriö antaa kohtuuttoman paljon valtaa lihataloille ja tekee siksi ratkaisuja, jotka ovat suoralla tavalla vastakkaisia sille annetun tehtävän kanssa. Porsaiden kirurgisen kastraation salliminen nimittäin nimenomaan aiheuttaa eläimille kipua, kärsimystä ja tuskaa ja siten rikkoo eläinten hyvinvointia rajusti”, sanoo Elisa Aaltola Eläinoikeusakatemiasta (18.2.2026).
Aaltolan mukaan kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta, vaan rakenteellisesta ongelmasta, jossa eläinteollisuuden intressit ohittavat eläinten oikeudet ja yhteiskunnallisen vastuun.
Lämmin suhde ministeriön ja teollisuuden välillä herättää kysymyksiä vallasta
Asiakirjojen perusteella lihatalojen ja ministeriön välinen suhde on ollut poikkeuksellisen läheinen. Viestit sisältävät kiitoksia, kohteliaisuuksia ja toistuvia yhteydenottoja, jotka luovat kuvan epävirallisesta ja luottamuksellisesta yhteistyöstä.
Tällainen suhde herättää kysymyksiä vallan jakautumisesta ja siitä, kuka tosiasiallisesti ohjaa eläinsuojelulainsäädäntöä Suomessa. Tilanne kuvastaa klassista pääoman ja valtion liittoumaa, jossa taloudellisesti vahvat toimijat kykenevät ohjaamaan poliittisia päätöksiä omaksi edukseen – työväenluokan, eläinten ja demokraattisen prosessin kustannuksella.
Eläinoikeusakatemia vaatii tiedepohjaista ja vastuullista päätöksentekoa
Eläinoikeusakatemia pitää tietopyynnön tuloksia osoituksena siitä, että eläinsuojelulainsäädäntö ei tällä hetkellä turvaa eläinten hyvinvointia, vaan palvelee ensisijaisesti teollisuuden etuja. Järjestö vaatii päätöksentekoon läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja tutkimustietoon perustuvaa linjaa.
Aaltola kiteyttää tilanteen seuraavasti: ”Lihatalojen ei tule voida itse sanella omaa toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä tai päättää, miten eläimiä kohdellaan. Kun niin tapahtuu, on seurauksena eläinten huomattavaa kärsimystä. Niin myös tässä tapauksessa. Lihatalojen lobbaamisen seurauksena joka vuosi liki miljoona karjuporsasta tulee kokemaan suurta tuskaa ja kipua”, sanoo Elisa Aaltola Eläinoikeusakatemiasta (18.2.2026).
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!