Tekoäly muuttaa työnhakua

Duunitorin tuore Kansallinen rekrytointitutkimus 2026 piirtää kuvan suomalaisesta työelämästä, jossa tekoäly on jo läsnä, mutta sen käyttö jakautuu epätasaisesti. Työnantajat hyödyntävät tekoälyä rekrytoinnissa edelleen maltillisesti, kun taas työnhakijat ovat omaksuneet uudet työkalut nopeammin. Tutkimus nostaa esiin myös eettiset kysymykset, avoimuuden tarpeen ja sen, miten tekoäly muuttaa työmarkkinoiden rakenteita.

Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto korostaa, että tekoälyn käyttö rekrytoinnissa edellyttää ennen kaikkea läpinäkyvyyttä.

”Selkeä tekoälyetiikka on välttämätön, jotta työnantajat voivat välttää mainehaittaa ja rakentaa luottamusta”, sanoo Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto (18.3.2026).

Työnantajat varovaisia – vain neljäsosa hyödyntää tekoälyä

Tutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia työnantajista käyttää tekoälyä rekrytoinnissa. Työnhakijat sen sijaan ovat jo pidemmällä: Duunitorin syksyn 2025 työnhakijatutkimukseen vastanneista aktiivisista työnhakijoista 37 prosenttia hyödynsi tekoälyä työnhaussa.

Vaiston mukaan työnantajien varovaisuus johtuu epävarmuudesta. ”Kehitystä hidastaa epävarmuus siitä, mihin tekoälyä rekrytoinnissa voi käyttää. Lisäksi työnantajan täytyy pohtia esimerkiksi hakijoiden tietosuojaa ja rekrytointiprosessin oikeudenmukaisuutta”, sanoo Vaisto.

Keskisuuret organisaatiot ovat tekoälyn käytössä aktiivisimpia. 50–99 henkilöä työllistävistä organisaatioista 43 prosenttia hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa, kun yli 500 henkeä työllistävissä organisaatioissa osuus on 29 prosenttia. Vaisto selittää eroa organisaatiorakenteilla: ”Keskisuurissa organisaatioissa on suurempi tarve apuvälineille kuin pienissä, joissa rekrytointi voi olla melko satunnaista. Lisäksi keskisuurilla organisaatioilla ei ole usein yhtä järeitä ja jähmeitä järjestelmiä kuin suurilla organisaatioilla, jotka eivät omaksu uusia välineitä yhtä ketterästi.”

Tekoäly toimii vielä tekstikoneena – ei päätöksentekijänä

Tällä hetkellä tekoälyä käytetään rekrytoinnissa ennen kaikkea tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen. Yleisimmät käyttötavat ovat:

• ilmoitustekstien luominen tai muokkaaminen (55 %)
• työtehtävän kuvauksen tiivistäminen (55 %)
• viestipohjien luonnostelu (47 %)
• some- ja kampanjatekstien ideointi (40 %)
• haastattelukysymysten generointi (32 %)

Vaiston mukaan tekstien luonnostelu on vielä aika alkeellinen tekoälyn hyödyntämisen muoto. Tekoälystä saisi enemmän irti esimerkiksi työvoiman tarpeen suunnittelussa ja työtehtävien muotoilussa.

Tekoälyhakemukset haastavat rekrytoijat

Työnhakijoiden aktiivinen tekoälyn käyttö muuttaa rekrytointia nopeasti. Lähes puolet työnantajista (47 %) kokee, että tekoälyllä tehdyt hakemukset pakottavat uudistamaan rekrytointiprosessia.

Vaiston mukaan nykyajassa monia rekrytoijia piinaavat tekoälyllä tuotetut geneeriset ja tasalaatuiset hakemukset, joita on vaikea erottaa toisistaan. Tekoäly voi auttaa hakijaa muokkaamaan hakemuksen vastaamaan työpaikkailmoituksen vaatimuksia, mutta riskit ovat ilmeisiä. ”Tekoälyn käyttö voi pahimmillaan tehdä hakemuksista harhaanjohtavia tai jopa valheellisia. Aiempaa useammin voi käydä niin, että haastatteluun valikoituu hakijoita, joilla ei ole todellisia edellytyksiä suoriutua tehtävässä. Se haaskaa sekä työnhakijan että työnantajan aikaa”, sanoo Vaisto.

Työnantajat suhtautuvat tekoälyyn sallivammin kuin hakijat

Yllättävä havainto on, että työnantajat suhtautuvat tekoälyn käyttöön työnhaussa sallivammin kuin työnhakijat. Viime syksyn työnhakututkimuksessa 36 prosenttia hakijoista piti tekoälyn käyttöä ”hieman epäreiluna huijaamisena”, kun taas työnantajista näin ajatteli vain 28 prosenttia.

Työnantajat näkevät tekoälyn käytön useammin ”sallittuna ja fiksuna tapana saada etua” tai ”välttämättömänä, jotta pysyy mukana kilpailussa”. Vaisto arvioi syitä: ”Työnantajien hakijoita suopeampi asenne yllätti. Toisaalta moni työnantaja pitää tekoälytaitoja tärkeinä työelämässä. Ehkä he siis ajattelevat, että tekoälyn fiksu käyttö työnhaussa kertoo valmiuksista hyödyntää sitä muutenkin”

Avoimuus on välttämätöntä – työnhakijat vaativat läpinäkyvyyttä

Sekä työnantajat että työnhakijat korostavat avoimuuden merkitystä. 71 prosenttia työnantajista katsoo, että hakijalle pitäisi kertoa, jos tekoälyä käytetään hakemusten läpikäynnissä. Työnhakijoista tätä mieltä on vielä useampi, 74 prosenttia.

”Jos tekoälyä käytetään rekrytoinnissa, on oikein kertoa siitä ja käyttötavoista. Läpinäkyvyyden kulttuuri tukee tekoälyn kestävää ja eettistä käyttöä sekä lisää luottamusta”, sanoo Vaisto.

Tekoäly muuttaa työmarkkinoita – mutta ei kaikkialla samalla tavalla

Enemmistö työnantajista (55 %) ei usko tekoälyn vähentävän työpaikkoja heidän toimialallaan seuraavien viiden vuoden aikana. Erot toimialojen välillä ovat kuitenkin suuria.

Työpaikkojen vähenemiseen uskotaan erityisesti aloilla, joissa korostuu informaation käsittely: rahoitus-, viestintä- ja ICT-aloilla. Rakentamisessa, kaupassa ja koulutuksessa huoli on vähäisempi.

37 prosenttia työnantajista pitää tekoälytaitoja organisaatiossaan tärkeinä tai erittäin tärkeinä – samoilla aloilla, joilla työpaikkojen vähenemistä ennakoidaan.

Vaisto muistuttaa, että muutos ei koske vain työtehtäviä vaan myös yhteiskunnallista rakennetta: ”Näillä aloilla selvästi nähdään työtehtävissä tehostamisen mahdollisuuksia. Ihmisiä tarvitaan jatkossakin, mutta roolit, työtehtävät ja työvälineet voivat muuttua.” Vaiston mukaan tärkeää on myös havainnoida, millaisen kokemus- ja osaamistason tehtävät vähenevät. Jos tyypillisesti nuorille sopivat uran alkuvaiheen työpaikat alkavat kadota, edessä voi olla laajempi yhteiskunnallinen kriisi.”

---