Terveysdata on uusi tuotantoväline – ja sen omistuksesta käydään valtataistelua
Terveysdata on noussut 2020-luvun keskeiseksi tuotantovälineeksi, jonka ympärille rakentuu uudenlainen yhteiskunnallinen vallanjako. Sitran tuore selvitys Terveystiedon tulevaisuus tekoälyn aikakaudella esittää, että Suomi voi joko ottaa tämän tuotantovälineen julkiseen, demokraattiseen hallintaan tai antaa sen valua markkinoiden logiikan ja pääoman kasaamisen välineeksi. Selvitys luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle 10.2.2026, ja sen viesti on selkeä: hajanaisen terveystiedon keskittäminen kansalliseksi terveystietoalueeksi on välttämätöntä, jotta tekoälyn mahdollisuudet voidaan valjastaa yhteiseksi hyväksi.
Selvityksen mukaan kansallinen terveystietoalue (FHDS, Finnish Health Data Space, suomeksi kansallinen terveystietojen kokonaisuus) kokoaisi yhteen terveydenhuollon tiedon infrastruktuurin, lupajärjestelmät sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Tällä hetkellä tieto on siiloutunut eri järjestelmiin, ja lupaprosessit ovat hitaita ja epäyhtenäisiä. Selvitystyötä vetänyt Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto kuvaa tilannetta painokkaasti:
”Kansallinen terveystietoalue on kriittinen investointi, joka mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ja sitä kautta sote-palveluiden uudistamisen ja terveysalan kasvun. Ilman muutosta emme saa tekoälystä niitä hyötyjä, joita se voisi Suomelle tuoda”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto (10.2.2026).
Selvityksen toteuttaneet Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Olli Kallioniemi ja professori Kimmo Porkka korostavat, että terveydenhuollon keskeiset ongelmat eivät ratkea ilman yhteistä, ajantasaista ja vertailukelpoista tietopohjaa. Kallioniemi tiivistää mallin merkityksen: ”Malli tarjoaa rakenteellisen ratkaisun: Se mahdollistaa tutkimuksen, innovaatioiden, yksilön oikeuksien ja terveydenhuollon ohjauksen huomioimisen yhdessä kansallisessa mallissa. Data harmonisoidaan kerran ja hyödynnetään monikäyttöisesti”, sanoo Kallioniemi.
Ehdotettu malli rakentuu kolmesta roolista. FHDS Tieto vastaisi tiedon harmonisoinnista ja laadun varmistamisesta sekä tarjoaisi tietoturvallisen väylän suurteholaskentaan. FHDS Lupa kokoaisi yhteen nykyiset hajanaiset lupamenettelyt ja varmistaisi, että tietojen käyttö on lainmukaista, eettistä ja yhdenmukaista. FHDS TKI puolestaan kokoaisi tutkijat, yritykset ja hallinnon yhteen hyödyntämään sote‑tietoa turvallisesti ja tehokkaasti.
Porkka painottaa mallin vaikutusta tutkimuksen sujuvuuteen ja lääketieteen kehitykseen: ”Uusi malli karsii byrokratiaa, jolloin aikaa vapautuu itse tutkimukseen. Yhdistämällä laadukkaan terveysdatan ja suurteholaskennan mahdollistamme lääketieteen läpimurrot ja paremman hoidon potilaille”, toteaa Porkka.
Selvityksen mukaan muutos hyödyttäisi laajasti koko yhteiskuntaa. Ennakoiva terveydenhoito hyödyntää yhä enemmän hyvinvointitietoa, joka voi paljastaa terveyttä uhkaavia riskejä jo ennen oireiden ilmaantumista. Kansalaisille tämä näkyisi yksilöllisempänä hoitona ja tehokkaampana verovarojen käyttönä. Samalla kansalaisille avautuisi mahdollisuus seurata, mihin heidän tietojaan käytetään, ja antaa suostumuksia tutkimuskäyttöön aiempaa helpommin.
Talouden näkökulmasta selkeä toimintamalli ja laadukas terveystieto voisivat houkutella investointeja ja vahvistaa Suomen asemaa terveysalan vientimaana. Tieteelle mallin tarjoama suora yhteys terveystietoon ja Kajaanissa sijaitsevaan LUMI‑supertietokoneeseen loisi edellytykset uudenlaisille tutkimusavauksille.
Globaalit markkinat
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee korostaa terveysalan kasvupotentiaalia: ”Lääkekehityksen ja terveysteknologian globaalien markkinoiden ennustetaan monikymmenkertaistuvan lähivuosina. Suomella on kaikki edellytykset olla kärkimaa uusien ratkaisujen kehittämisessä. Nyt julkaistu ehdotus datan sujuvasta ja turvallisesta käytöstä on tähän välttämätön edellytys”, sanoo Sillanaukee STM:n kommentissa (10.2.2026).
Selvityshenkilöt ehdottavat valtioneuvostolle poikkihallinnollisen ohjausryhmän perustamista ja periaatepäätöstä mallin käyttöönotosta. Ensimmäiset pilottihankkeet voitaisiin käynnistää jo vuosina 2026–2027. Selvitys on osa STM:n koordinoimaa terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa alan uudistumista ja kasvua.
Kokonaisuudessaan ehdotus nostaa esiin kysymyksen siitä, kenelle terveysdata – tämä uuden ajan tuotantoväline – kuuluu. Tuotantovälineiden omistus määrittää myös yhteiskunnan valtasuhteita. Jos terveystieto jää selvästi markkinoiden ja pääoman haltuun, se voi syventää eriarvoisuutta ja tehdä ihmisistä pelkkiä raaka‑aineen tuottajia. Jos taas tieto, kuten terveysdata, otettaisiin julkiseen, demokraattiseen hallintaan, voisi se toimia välineenä yhdenvertaisemman terveydenhuollon ja yhteiskunnan rakentamisessa.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!