Lopettaako Euroopan komissio turkistarhauksen?
Euroopan komissio antaa maaliskuun lopulla vastauksensa Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, joka vaatii turkistarhauksen ja turkistuotteiden tuonnin täyskieltoa koko EU:n alueella. Päätöstä odotetaan tilanteessa, jossa kansalaismielipide on kääntynyt selvästi turkisalan jatkamista vastaan – sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Aloite on yksi EU:n historian laajimmista eläinoikeusaloitteista, ja sen kohtalo määrittää, jatkuuko turkistarhaus Euroopassa vai siirtyykö se lopullisesti historian hämärään.
Animalian toiminnanjohtajan Heidi Kivekkään mukaan komission tulisi kuulla kansalaismielipidettä ja laittaa stoppi tälle kärsimysbisnekselle.
Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa täyskieltoa
Tuore EU-kysely osoittaa, että suomalaiset ovat selvästi valmiita turkistarhauksen jälkeiseen aikaan.
Eurogroup for Animalsin teettämän tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista kannattaa turkistarhauksen kieltoa EU:ssa, ja yhtä moni tukee myös kansallista kieltoa. Vastustajia on vain 12–13 prosenttia.
Tulokset ovat linjassa Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön tilaaman ja Taloustutkimuksen toteuttaman gallupin kanssa. Vuoden 2023 lopulla 83 prosenttia suomalaisista ilmoitti vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta. Tämä luku sisälsi myös ne vastaajat, jotka hyväksyisivät tarhauksen vain, mikäli eläinten oloihin tehtäisiin merkittäviä parannuksia, kuten huomattavasti lisää tilaa, minkeille mahdollisuus uida ja ketuille mahdollisuus kaivaa.
Täyskieltoa kannatti tuolloin 56 prosenttia vastaajista, ja vain 13 prosenttia halusi turkistarhauksen jatkuvan nykyisellään. Nyt täyskiellon kannatus on noussut 62 prosenttiin, mikä merkitsee lähes 11 prosenttiyksikön kasvua kahdessa vuodessa ja lähes 38 prosenttiyksikön kasvua kolmessa vuodessa.
Animalian Kivekäs näkee kehityksen selkeänä poliittisena viestinä.
”Suomalaisten turkistarhauksen vastustus on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt täyskiellon kannatus on noussut selvästi yli 60 prosentin. Tämä on selkeä signaali päättäjille EU:ssa ja Suomessa”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs järjestön tiedotteessa (23.2.2026).
Kriittisyys kohdistuu myös turkistuontiin
Kysely osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat kriittisesti myös turkistuotteiden tuontiin EU:n ulkopuolelta. Peräti 73 prosenttia kannattaa tuonnin kieltämistä EU:n alueelle, ja vain kahdeksan prosenttia vastustaa kieltoa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muualla Euroopassa: koko EU:ssa turkistarhauksen kieltoa kannattaa 64 prosenttia kansalaisista.
Tämä kertoo laajasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa eläinten oikeudet ja eettinen tuotanto nousevat keskiöön. Samalla se paljastaa, kuinka kaukana todellisuudesta ovat turkisteollisuuden väitteet laajasta kansalaiskannatuksesta. Turkistarhaus näyttäytyy yhä selvemmin kapitalistisen hyödykelogistiikan äärimmäisenä muotona, jossa eläimet alistetaan tuotantokoneiston raaka-aineiksi.
EFSA:n raportti vahvistaa: turkistarhaus aiheuttaa eläimille vakavaa kärsimystä
Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA julkaisi komission tilaaman raportin, joka vahvistaa sen, minkä eläinoikeusjärjestöt ovat tuoneet esiin vuosikymmeniä: turkistarhaus aiheuttaa eläimille vakavaa kärsimystä eikä eläinten lajityypillisiä tarpeita voida toteuttaa tarhaolosuhteissa.
Raportti tarjoaa tieteellisen perustan poliittiselle päätöksenteolle ja tekee entistä vaikeammaksi puolustaa turkistarhauksen jatkamista. Eläinten hyvinvointia ei voida taata häkkirakenteissa, joissa minkit eivät voi uida, ketut eivät voi kaivaa ja lajityypillinen käyttäytyminen estyy lähes kokonaan.
Kansalaismielipide ja poliittinen todellisuus törmäyskurssilla
Vaikka kansalaismielipide on selkeä, poliittinen päätöksenteko on ollut hidasta. Suomessa turkistarhaus on saanut vuosikymmeniä tukea puolueilta, jotka ovat halunneet suojella elinkeinonharjoittajia ja vientituloja. Samalla on sivuutettu se, että ala työllistää nykyisin vain murto-osan aiemmasta ja että sen taloudellinen merkitys on romahtanut.
Kyselytulokset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita siirtymään turkistarhauksen jälkeiseen aikaan. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista murrosta, jossa eläinten oikeudet, ekologinen kestävyys ja eettinen tuotanto nousevat keskiöön. Samalla se paljastaa, kuinka pääoman ja työväenluokan välinen ristiriita näkyy myös eläinpolitiikassa: turkistarhaus on esimerkki tuotantomuodosta, jossa voitontavoittelu asetetaan sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnin edelle.
Muutos on jo käynnissä
Animalia muistuttaa, että järjestö on vuodesta 1961 lähtien tuottanut tutkimusta ja vaikuttanut eläinten oikeuksia koskevaan lainsäädäntöön. Nyt järjestö näkee, että EU:n päätöksellä voi olla historiallinen merkitys.
Jos komissio päättää edetä kiellon suuntaan, se voi merkitä turkistarhauksen loppua koko Euroopassa. Se olisi merkittävä askel kohti yhteiskuntaa, jossa eläinten kohtelu ei ole alisteista markkinoiden logiikalle ja jossa poliittinen valta ei kumarra pääoman edessä vaan kuuntelee kansalaisia.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!