Miksi Kela tukee rikkaita kaupunkilaisia?

Kelan tuore analyysi valinnanvapauskokeilusta nostaa esiin kysymyksen, jota suomalaisessa terveyspolitiikassa harvoin sanotaan ääneen: miksi julkinen sosiaaliturvalaitos tukee mallia, joka hyödyttää ennen kaikkea hyvätuloisia kaupunkilaisia? ”Alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä”, sanotaan Kelan tiedotteessa (10.4.2026).

Valinnanvapaus tarkoittaa järjestelmää, jossa palvelujen käyttäjä voi valita tuottajan. Kelan itsensäkään perusteella valinnanvapaus ei jakaudu tasaisesti, vaan se on käytännössä valinnanvapautta niille, joilla on jo valmiiksi paremmat resurssit, parempi terveys ja parempi kyky navigoida palvelujärjestelmässä.

Hyväosaiset hyötyvät, pienituloiset jonottavat

Kelan mukaan eläkeikäiset kävivät valinnanvapauskokeilun yksityisillä yleislääkärikäynneillä noin 67 000 kertaa syys–joulukuussa 2025. Samalla aikavälillä julkisessa avoterveydenhuollossa käytiin lääkärillä 677 000 kertaa. Kokeilun osuus kaikista 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä oli 8 prosenttia, mutta läsnävastaanotoissa osuus nousi 11 prosenttiin.

Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen korostaa, että kokeilu on parantanut hoitoon pääsyä:

”Valinnanvapauskokeilun osuus 65 vuotta täyttäneiden perustason lääkäripalveluissa on mainittava. Alustavien havaintojen mukaan potilaat ovat päässeet valinnanvapauskokeilun lääkärille myös tyypillisesti nopeasti, mikä on ollut yksi kokeilun tavoitteista”, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen (10.4.2026).

Mutta nopea hoitoon pääsy ei jakaudu tasaisesti. Kelan mukaan kokeilun käyttäjäkunta on valikoitunut: korkeammat tulot, kaupunkialueella asuminen ja aiempi yksityisten palvelujen käyttö lisäävät todennäköisyyttä käyttää kokeilua. Samaan aikaan aiempi julkisten palvelujen käyttö ja kansansairaudet vähentävät sitä.

Toisin sanoen kokeilun asiakkaat ovat keskimääräistä terveempiä ja varakkaampia. Tämä herättää väistämättä kysymyksen: miksi Kela rakentaa mallia, joka vahvistaa terveyseroja sen sijaan, että kaventaisi niitä?

Suppea palveluvalikoima ohjaa takaisin julkiselle – ja lisää kustannuksia

Kokeilun rakenteellinen ongelma on sen rajattu tutkimusvalikoima. Asiakaspolkuanalyysin mukaan osa kokeilun käyttäjistä päätyy julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi heti yksityiskäynnin jälkeen.

”Näyttää siltä, että monet hakeutuvat valinnanvapauskokeilun lääkärille tilanteissa, joissa aiempi kontakti julkiseen terveydenhuoltoon ei jollain tavalla ole vastannut asiakkaan tarpeeseen tai hoidontarpeenarvio ei ole johtanut lääkärikäyntiin julkisessa terveydenhuollossa”, sanoo Hiltunen.

Kokeilun jälkeen julkisen perusterveydenhuollon käyttö pysyy koholla. ”Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että valinnanvapauskokeilussa on tarve ohjata asiakkaita jatkoselvittelyyn perusterveydenhuoltoon. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kokeilun suppea valikoima ei aina ole mahdollistanut lääkärin tarpeelliseksi katsomia tutkimuksia”, sanoo Hiltunen.

Käytännössä tämä tarkoittaa päällekkäistä palvelunkäyttöä: ensin yksityinen käynti, sitten julkinen jatkohoito. Se lisää kustannuksia ja kuormittaa julkista järjestelmää – järjestelmää, jonka kuormituksen vähentämistä kokeilulla alun perin perusteltiin.

Diagnoosit paljastavat terveyserot

Kokeilun ja julkisen perusterveydenhuollon asiakkaat eroavat toisistaan myös diagnoosien perusteella. Valinnanvapauskokeilussa korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinten akuutit infektiot ja ihotaudit. Julkisella puolella taas painottuvat krooniset sairaudet, kuten astma, keuhkoahtaumatauti, sepelvaltimotauti ja eteisvärinä.

Kelan mukaan valinnanvapauskokeilun verenpainepotilaat ovat keskimäärin terveempiä kuin julkisen sektorin vastaavat. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yksityisellä käydään useammin kohonneiden rasva-arvojen vuoksi, kun taas julkisella korostuvat vakavammat sydän- ja verisuonisairaudet.

Myös lääkityksissä näkyy jako: yksityisellä määrätään enemmän antibiootteja, ihotautilääkkeitä ja hengityselinten lääkkeitä, kun taas julkisella painottuvat sydän- ja verisuonisairauksien sekä aineenvaihdunnan lääkkeet.

Luokkarakenne näkyy terveyspolitiikassa

Valinnanvapauskokeilu paljastaa, miten terveyspalvelujen muodollinen universaalius ei takaa todellista yhdenvertaisuutta. Kun palvelu rakennetaan markkinalogiikan varaan, se hyödyttää niitä, joilla on eniten resursseja – ja jättää pienituloiset, sairaammat ja syrjäseuduilla asuvat odottamaan.

Pääoman ja työväenluokan välinen ristiriita ilmenee hyvinvointivaltion sisällä: resurssit ohjautuvat niille, joilla on valmiiksi enemmän, ja julkinen järjestelmä jää paikkaamaan yksityisen mallin puutteita.

Kela peräänkuuluttaa yhteistyötä

Kelan mukaan yhteistyöllä vältetään päällekkäistä palvelukäyttöä ja lisäkustannuksia, mikä on eri toimijoiden yhteisellä vastuulla.

Mutta yhteistyö ei poista perustavanlaatuista kysymystä: miksi valinnanvapausmalli rakennettiin tavalla, joka vahvistaa terveyseroja ja ohjaa julkista rahaa niille, joilla on jo ennestään paremmat mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluja?

.

---