Taistelu tuulimyllyjä vastaan meksikolaisittain, osa III

Vihdoin lähes kahden viikon harkinnan jälkeen akateeminen johto antoi tiettäväksi päätöksensä tapaus Ruvalneitorista. Vastauksesta puuttui kuitenkin konkretia, eikä tietoa sen taustoista annettu. Tunsinkin vääryyksien vain kasvavan uusiin institutionaalisiin puitteisiin. Kolmeen erilliseen kirjeeseen ujutettu piiloviesti oli enemmän kuin selkeä: ”Pidä turpasi kiinni jatkossa tai lennät ulos maisteriohjelmasta”. Sain varoituksen käytöksestäni, mikä ei lainkaan sovi tähän asiayhteyteen, koska eihän oikeuksiani valittaa voida sensuroida. Kaiken kaikkiaan vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin mihin tulevat vastanneeksi.

Lopulliseksi jäänyt arvosanani 8,3 ei tyydytä laisinkaan, sillä se laskee keskiarvoni 9,5:stä 8,9:ksään. Pahiten jäytää kuitenkin sen jääminen symboliseksi epäoikeudenmukaisuuden eleeksi. Kolme profesoria arvioi korvaavan esseeni Zempoalan alueen veronmaksusta 1520–1580, mutta heidän nimiään ei annettu julkisuuteen. Toisaalta minusta haluttiin urkkia lisää materiaalia, eikä tätä tehty suoraan, vaikka olin ilmaissut halukkuuteni vastata kaikkiaan avoimiin kysymyksiin. Tietoa kierrätettiin ainoastaan juorukoneiston kautta. Sitä on demokratia ja valtapeli. Onpa pilvissä pimeää. Jo Immanuel Kant puhui tiedon julkisuuden periaatteista: ”Kaikki ne toisten ihmisten oikeuksia koskevat teot, joiden periaatteita ei voida julkistaa, ovat epäoikeudenmukaisia.”

Olen viime päivinä tutkinut YK:n ihmisoikeuksien julistusta sekä Meksikon ja Suomen perustuslakeja. Esimerkiksi ihmisoikeusjulistuksen toisen artiklan oikeuttani yhtäläiseen kohteluun ilman minkäänlaista syrjintää on rikottu. Meksikon perustuslain ensimmäisen luvun kuudes artikla puolestaan takaa minulle täydet oikeudet tiedonsaantiin ja ideoideni vapaaseen ilmaisuun. Myös yksityiselämääni on puututtu, mikä rikkoisi esimerkiksi Suomen perustuslain toisen luvun kymmenettä artiklaa. Kaiken kaikkiaan olen laskeskellut, että ihmisoikeuksiani rikottiin ainakin seuraavasti:

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artiklat:

2§ /5§ /6§ /7§ /8§ /10§ /18§ /19§ ja 29§

Meksikon perustuslain ensimmäisen luvun artiklat:

1§ /6§ /7§ /8§ /13§ /16§ ja 17§

Suomen perustuslain toisen luvun artiklat:

6§ /7§ /10§ /12§ /13§ /21§ ja 22§

Ikävistä tapahtumista seurasi jotakin hyvääkin, sillä tulin lahjoittaneeksi erään viimeisen kustantajan varastoista löytyneen etnohistoriallisen teoksen laitoksemme kirjastolle. Kävin ostamassa tämän Zempoalan piirrosta analysoivan teoksen toisen osavaltion yliopistosta esseeni lähteeksi. Tarkoituksena on vielä luovuttaa maisteriohjelman johdolle luettelo rikotuista ihmisoikeuksistani viimeisenä vastarinnan ilmaisuna. Kirjauduin jo kauhuelokuvan kurssillekin, jotta sitä saisi muuta veristä ajateltavaa kuin maisteriohjelma. Aion antaa virrata lisää vettä myllyyn, sillä meillä on kuitenkin koossa varsin hyvä joukko opiskelijoita CIESAS:issa. Ehkä voimme pitkällä aikavälillä muuttaa opinahjoa parempaan suuntaan.

Onpahan taas tullut todistettua, ettei Meksikossa ole olemassakaan oikeusvaltiota. Toisaalta missä olisikaan näinä aikoina, kun kaikki on myytävissä loputtomilla globaaleilla riiston markkinailla. Ei tässä ole valittu helppoa ja onnellista elämää, vaan loputon tie taistojen. Sillä tiellä on siis jatkettava. Siksi onkin luonnollista, että elämä sylkee vasten kasvoja. Eihän ole kasvua ilman kipua. Sitä vain toivoisi, ettei kipu juontaisi juuriaan selittämättömistä persoonaani kohdistuvista rikkomuksista.

Meksikossa ei voi opiskella edes antropologiaa ilman suuren luokan poliittisia kiistoja, jotka johtavat eittämättä ihmisoikeusrikkomuksiin. Ehkei kyseessä ole aivan tapaus toveri Viljanen, koska minua ei ole sentään kidutettu tai uhattu tappaa, mutta jotakin sensuuntaista kuitenkin. On aika rakentaa parempi maailma ja parempi yliopisto. Sillä välin olemme aivan kaikki Meksikon surrealistisen todellisuuden vankeja.