Tunti rauhalle Kansalaistorilla – aktivistit vaativat asevarustelun sijaan rauhanpolitiikkaa

Lauantaina 25. lokakuuta klo 16 Helsingin Kansalaistori täyttyy rauhan puolesta kokoontuvista kansalaisista, kun järjestetään tapahtuma nimeltä Tunti rauhalle. Tilaisuus osuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 80-vuotisjuhlan ja kansainvälisen aseidenriisuntaviikon alkuun, ja sen viesti on selvä: asevarustelun sijaan tarvitaan diplomatiaa, neuvotteluja ja yhteistä vastuunkantoa.

Tapahtumassa nostetaan esiin Suomen ja muiden Euroopan maiden päätös nostaa puolustusmäärärahat viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT). Suomelle tämä tarkoittaisi nykyisellään noin 13 miljardin euron panostusta Puolustusministeriön hallinnonalalle. Summa on massiivinen, ja sen vaikutuksia yhteiskunnan muilla osa-alueilla ei ole eritelty. Tiedotteen mukaan “on selvää, että se tarkoittaa lisää leikkauksia hyvinvointivaltion keskeisiin palveluihin, kuten koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kulttuuriin ja taiteeseen.”

Asevarustelu ohjaa yhteiskunnan suuntaa

Asevarustelun kasvattaminen on poliittinen linjavalinta, joka ohjaa yhteiskunnan suuntaa ja arvopohjaa. Kun puolustusmenoihin ohjataan miljardeja, jää vähemmälle huomiolle ne palvelut ja rakenteet, jotka tukevat yhteistä hyvinvointia ja rauhanomaista rinnakkaiseloa. Tiedotteen mukaan “vakautta ei luoda kasvattamalla puolustusmenoja ja kiihdyttämällä asevarustelukierrettä.” Väkivallan, sotilaallisen varautumisen ja militarismin sijaan on mahdollista rakentaa rauhankulttuuria – kulttuuria, jossa diplomatia, vuoropuhelu ja kansainvälinen yhteistyö ovat keskeisiä välineitä konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

Onko rauhan puolesta puhuminen sinisilmäistä?

Tapahtuman järjestäjien mukaan ei ole sinisilmäistä vaatia militarismin sijaan rauhanpuhetta. Päinvastoin – nykyinen maailman tilanne vaatii entistä vahvempaa sitoutumista rauhan rakentamiseen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Gazan kansanmurha ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen rapautuminen osoittavat, että maailma on kriisissä. Juuri siksi tarvitaan toisenlaisia ratkaisuja. Tiedotteen mukaan “tarvitsemme jälleen diplomatiaa, kansainvälisiä sopimuksia ja monenkeskeisiä neuvotteluita ulkopolitiikan välineiksi.”

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolustaa hallituksen linjaa ja korostaa turvallisuuden merkitystä yhteiskunnan perustana. Median mukaan Purra on todennut, että “puolustuksesta ei tingitä, sillä turvallisuus on yhteiskuntamme perusta.” Hänen mukaansa Suomi jatkaa puolustuksensa vahvistamista ja samalla karsii toissijaisista menoista, jotta varautuminen kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen olisi mahdollista. Hallituksen linjaus merkitsee sitä, että muita menoeriä joudutaan supistamaan, mutta kansalaisten peruspalvelut pyritään säilyttämään entisellään.

Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) täsmentää, että kyse ei ole leikkauksista terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta, vaan määrätietoisesta painopisteen muutoksesta, jolla pyritään turvaamaan maan puolustuskyky.

Rauhanjärjestöt, kuten Rauhanliitto ja Rauhanpuolustajat, suhtautuvat kriittisesti Suomen puolustusmenojen voimakkaaseen kasvuun ja vaativat avoimuutta sekä vaihtoehtojen tarkastelua. Ne katsovat, että miljardiluokan asehankinnat – kuten hävittäjäkaupat ja Nato-jäsenyyden tuomat lisäpanostukset – uhkaavat kaventaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Rauhanliiton mukaan päättäjien tulisi ottaa aikalisä ja selvittää puolueettomasti, miten turvallisuutta voitaisiin vahvistaa myös ei-sotilaallisin keinoin. Järjestöt korostavat, että rauhantyö, diplomatia ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ovat kestävän turvallisuuden perusta, eivät asevarustelu.

Tunti rauhalle -tapahtuma järjestetään lauantaina 25. lokakuuta klo 16 Helsingin Kansalaistorilla. Tapahtuma on kaikille avoin, ja sen järjestäjät kutsuvat mukaan kaikki, jotka haluavat puolustaa rauhaa, diplomatiaa ja yhteistä hyvinvointia asevarustelun sijaan.