Hyvinvointialueiden rahoitus vaatii isoja muutoksia

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on alkanut eriytyä voimakkaasti toisistaan. Ainakin puolella alueista on isoja vaikeuksia saada alijäämänsä katetuksi tällä vuosikymmenellä. Kolme aluetta on tätä kirjoitettaessa arviointimenettelyssä, ja useampi alue uhkaa joutua siihen.

Alijäämien kattamiseksi alueet ovat vähentäneet palvelupisteitään, irtisanoneet työntekijöitään ja karsineet ostopalveluita. Monet alueet ovat myös lomauttaneet työntekijöitään ja kiristäneet palveluihin pääsyn kriteereitä. Julkisten sote-palveluiden taso on heikentynyt. Vanhusten hoito on kriisissä.

Samaan aikaan pari kolme aluetta pystynee kattamaan alijäämänsä jo vuoden 2026 aikana, mitä voimassa oleva laki edellyttää. Helsingille alijäämää ei ole edes syntynyt, koska sekin on säästänyt sote-menoista, mutta Helsingille ei ole myöskään tullut siirtymäkustannuksia kuten muille alueille. Helsingin ei ole tarvinnut harmonisoida palkkoja eikä yhtenäistää tietojärjestelmiä tai luoda uutta organisaatiota.

Alueiden eriytymiskehitys tulee laista

Eriytyminen on ...