Työttömien Keskusjärjestö: Hyväksikäyttö estettävä
Työmarkkinoiden valtasuhteet ovat liikkuneet suuntaan, joka uhkaa heikoimmassa asemassa olevien työnhakijoiden oikeuksia. Työttömien Keskusjärjestö vaatii tuoreessa kannanotossaan (13.3.), että valtiovalta kantaa vastuunsa ja estää työnhakijoiden hyväksikäytön tilanteessa, jossa työnantajien valta on kasvanut ja työpaikkojen määrä vähentynyt. Järjestön mukaan kehitys on saavuttanut pisteen, jossa työn saamisesta perittävä kynnysraha ei ole enää yksittäistapaus, vaan varoitusmerkki laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta.
Työttömien keskusjärjestön mukaan työttömät työnhakijat kohtaavat työmarkkinoilla entistä suurempia haasteita. Haettavien työpaikkojen määrä on vähäinen ja työnantajien valta rekrytointiprosesseissa on kasvanut. Kehityskulku on johtanut tilanteeseen, jossa työnhakijan asema on heikentynyt ja työnantajien mahdollisuus määritellä ehtoja on kasvanut tavalla, joka altistaa hyväksikäytölle.
SOLin tapaus nosti esiin uuden tason hyväksikäytön riskissä
Turun Sanomat uutisoi (5.3.2026) siivousalan yritys SOLin tapauksesta, jossa työntekijöiden kerrotaan joutuneen maksamaan kynnysrahaa saadakseen työpaikan. Työttömien Keskusjärjestö pitää tapausta vakavana, sillä se ei koske marginaalista toimijaa vaan perinteistä yritystä.
”Olemme jo kuulleet ihmiskaupasta marjanpoiminnassa, alustatyötä tekevien ruokalähettien tai taksikuskien heikoista oikeuksista ja asemasta, mutta SOL:in kaltaisen melko perinteistä yritystoimintaa harjoittavan yrityksen väärinkäytökset ovat uusi kolaus työttömille”, sanotaan Työttömien Keskusjärjestön tiedotteessa (13.3.2026).
Valtiolla on velvollisuus puuttua – yritysten oma vastuu ei riitä
Työttömien Keskusjärjestö korostaa, että valtiolla on velvollisuus estää työnhakijoiden hyväksikäyttö. ”Valtiovalta ei saa altistaa työnhakijoita hyväksikäytölle työmarkkinoilla.” Työministeri Matias Marttinen on tuominnut työperäisen hyväksikäytön ja jättänyt eduskunnalle esityksen sen torjumiseksi. Työttömien Keskusjärjestö ilmaisee tukensa ministerin esitykselle: ”Kannatamme esitystä selkeästä puuttumisesta ja sanktioiden kiristämisestä muun muassa alipalkkaukseen ja kynnysrahan perimiseen.”
Työttömien keskusjärjestön mukaan hyväksikäytön ehkäisy ei voi jäädä yritysten omalle vastuulle. ”Lähiaikojen esimerkit näyttävät, ettei hyväksikäytön ehkäisy voi jäädä yritysten omalle vastuulle. Jos kynnysrahasta muodostuu yleisesti hyväksytty käytäntö, asettaa se työttömät mahdottoman tilanteen äärelle.”
Työttömien epätoivosta liiketoiminnan resurssi
Työttömien keskusjärjestö varoittaa tilanteesta, jossa työttömät joutuvat ”raapimaan kasaan rahaa” saadakseen työpaikan. Työttömien mukaan ”jotta työttömän työnhakijan ei jatkossa tarvitse epätoivoisesti raapia kasaan rahaa työpaikan saamiseksi tai suostua muihin kohtuuttomiin ehtoihin, on päättäjien turvattava vahva lakisuoja ja velvoitettava yrityksiä luomaan parempia käytäntöjä heikoimmassa asemassa olevien hyväksikäytön ehkäisyyn.”
Tämä lausuma nostaa esiin olennaisen kysymyksen: missä kulkee raja työnhaun ja hyväksikäytön välillä? Jos työnhakijan epätoivo muuttuu resurssiksi, jota yritykset voivat hyödyntää, työmarkkinoiden perusperiaatteet murenevat.
Laajempi yhteiskunnallinen konteksti
Työttömien Keskusjärjestö muistuttaa, että sen tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työttömien hyvinvoinnin edistäminen. Tiedotteen mukaan järjestö ”ottaa kantaa työttömiä koskeviin kysymyksiin, keskustelee ja vaikuttaa työttömien etuja koskevaan päätöksentekoon eri tasoilla” sekä ”haluaa parantaa työttömien toimeentuloa sekä edistää heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan” (sanotaan tiedotteessa 13.3.2026).
Kannanotto asettuu osaksi laajempaa keskustelua työmarkkinoiden polarisaatiosta ja siitä, miten työvoiman arvo määritellään. Työmarkkinoiden kiristyessä kasvaa riski siitä, että epäviralliset ja laittomat käytännöt normalisoituvat.
Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen
Järjestö tiivistää viestinsä lauseeseen: ”Oikeus työhön ihmisarvoa kunnioittaen” (sanotaan tiedotteessa 13.3.2026). Tämä periaate määrittää työn ja ihmisarvon suhteen: työ ei saa olla kauppatavara, jonka hinta määräytyy työnhakijan epätoivon perusteella.
SOLin tapaus toimii varoituksena siitä, mitä tapahtuu, kun valvonta pettää ja työmarkkinoiden valtasuhteet kallistuvat liiaksi työnantajien eduksi. Kyse ei ole yksittäisestä yrityksestä, vaan rakenteellisesta kehityksestä, joka koskettaa koko työväenluokkaa.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!