STEA-leikkaukset syventävät kriisiä
Hallituksen kehysriihen päätös (22.4.2026) leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia 50 miljoonalla eurolla on aiheuttanut laajaa huolta järjestökentässä.
STEA-avustukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen myöntämiä valtionavustuksia, joilla rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja matalan kynnyksen palveluja eri puolilla Suomea.
Uusi leikkaus tulee tilanteessa, jossa järjestöjen rahoitus on jo aiemmin pudonnut rajusti: tällä hallituskaudella avustukset ovat laskeneet noin 380 miljoonasta eurosta 190 miljoonaan euroon. Päätös osuu suoraan niihin, jotka ovat riippuvaisia järjestöjen tarjoamasta tuesta – lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin.
Lastensuojelun Keskusliiton mukaan Orpo–Purran hallituksen budjettiriihen leikkausta ei ole mahdollista toteuttaa ilman, että se näkyy suoraan ihmisille tarjottavassa avussa, tuessa ja palvelussa.
Leikkausten perusteluksi hallitus on esittänyt julkisen talouden tasapainottamista. Kritiikin näkökulmasta kyse on kuitenkin poliittisesta valinnasta, joka heijastaa Orpo–Purran hallituksen linjaa: säästöjä haetaan aloilta, jotka tukevat työväenluokan ja pienituloisten arkea, samalla kun pääoman asemaa vahvistetaan. Sote-järjestöjen toiminta on perinteisesti täydentänyt julkisia palveluja ja tavoittanut ryhmiä, joita markkinaehtoinen järjestelmä ei huomioi.
STEA‑leikkaukset horjuttavat kansalaisyhteiskuntaa ja heikentävät sote‑järjestöjen toimintaa
Hallitus on ilmoittanut kompensoivansa osan leikkauksista ohjaamalla hyvinvointialueille 25 miljoonaa euroa määräaikaisena avustuksena. Järjestöjen mukaan tämä ei ratkaise ongelmaa, sillä uusi haku- ja seurantajärjestelmä lisää hallinnollista työtä ja uhkaa keskittää tuen suurille toimijoille. Pienet järjestöt, jotka usein tavoittavat kaikkein vaikeimmin saavutettavat ihmiset, voivat jäädä tässä tilanteessa kokonaan ilman rahoitusta.
Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lapsi- ja perhejärjestöt tuottavat tietoa ja tukea, jota julkinen sektori ei kykene tarjoamaan. Monet pienet jäsenjärjestöt työskentelevät erityisten kohderyhmien kanssa, kuten väkivaltaa kokeneiden, syrjittyjen tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten parissa. Ilman järjestöjen asiantuntemusta moni jää kokonaan palveluiden ulkopuolelle.
Julkinen keskustelu on viime kuukausina kärjistynyt ja sisältänyt virheellisiä väitteitä järjestöjen toiminnasta. Lastensuojelun Keskusliiton mukaan kansalaisyhteiskunnan roolin kyseenalaistaminen on osa globaalia kehitystä, jossa valtiot kaventavat järjestöjen ja sitä kautta kansalaistensa toimintamahdollisuuksia.
”Toisinaan pyritään jopa mustamaalaamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja asemaa”, sanoo Ulla Siimes, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja, sanotaan tiedotteessa (28.4.2026).
Siimeksen mukaan Suomi ei enää toimi kansainvälisenä esimerkkinä kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Tämä kehitys heijastuu erityisesti niihin, joiden ääni kuuluu heikoimmin: lapsiin, nuoriin, pienituloisiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin, joiden arkea leikkaukset suoraan heikentävät.
Sote-järjestöjen työ keskeinen osa suomalaista hyvinvointia
Sotejärjestöt ovat tuottaneet tietoa, palveluja ja vertaistukea, joita julkinen sektori ei ole pystynyt tarjoamaan. Järjestöjen kautta on välittynyt myös kokemusperäinen tieto, joka on auttanut päättäjiä ymmärtämään erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Leikkaukset heikentävät tätä tiedon ja tuen ketjua.
Lastensuojelun Keskusliitto saa STEA:lta yleisavustusta sekä rahoitusta valtakunnallisen perhekeskusverkoston koordinointiin. Vuonna 2025 avustus muodosti noin 11 prosenttia keskusliiton tuotoista. Leikkausten vaikutukset ulottuvat siis myös järjestöjen perustoimintaan ja kykyyn ylläpitää valtakunnallisia rakenteita.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!