Budjettikritiikkiä vuodelta 1998

”Ostaisitko Sinä heiltä käytetyn auton?”

Näin kysytään Suomen kommunistisen puolueen vuonna 1998 ilmestyneessä pamfletissa Hallituksen sanat ja teot. Kyseessä on Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallituksen aikaansaannoksia kriittisesti ruotiva kirjanen. Se perustuu tutkija Teuvo Jungan tekemiin aineistoihin.

Lipposen I hallituksen muodostivat demareiden lisäksi kokoomus, RKP, vasemmistoliitto sekä vihreät. Jo 20 vuotta sitten hallitus piti tärkeimpänä talouskasvua edistävänä keinona vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamisen. Ykköskeinona käytettiin työn tuottavuuden kasvuun verrattuna huomattavan alimitoitettuja reaaliansioiden korotuksia.

Ja kasvua saatiin. Mutta kun vientiteollisuus on pääomavaltaista, työpaikoissa lisäys jäi vaatimattomalle tasolle. 1990-luvun laman jälkeen työttömyys jämähti massamittoihin. Pahimmillaan Ahon hallituksen aikana 1995 työttömiä oli 550 000. Lokakuussa 1998 työttömiä oli noin 450 000 – vain satatuhatta vähemmän, vaikka talous oli lähtenyt elpymään.

Suomen talouden kohtalokas sitominen EU- ja Emu-politiikkaan leimaakin oleellisesti Lipposen sateenkaarihallituksen päätöksiä.

SKP piti sekä Lipposen että sitä edeltäneen Esko Ahon (kesk) hallitusten talouspolitiikan virheenä kotimarkkinoiden unohtamista – nythän Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana ongelma on pitkälle sama. Lipposen hallitus kunnostautui myös julkisen sektorin purkamisessa. Hallituksen leikkausten vuoksi valtion menot olivat vuonna 1999 jopa 31 miljardia markkaa pienemmät kuin olisivat olleet ilman leikkauksia. Pääasiassa kyse oli Suomen liittämisestä talous- ja rahaliitto Emuun. Suomen talouden kohtalokas sitominen EU- ja Emu-politiikkaan leimaakin oleellisesti Lipposen sateenkaarihallituksen päätöksiä.

Pamfletissa nostetaan esille myös edelleen ajankohtainen kysymys valtion varallisuuden siirtämisestä yksityisille. Lipposen sateenkaarihallitus pisti 1990-luvun lopulla aivan uutta vauhtia valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Muun muassa Neste ja Valmet yksityistettiin. Valtio myi esimerkiksi vuonna 1996 Kemiran osakkeita 855 miljoonalla markalla. Seuraavana vuonna valtion omaisuutta pistettiin lihoiksi liki 4 miljardin markan edestä.

Lipposen hallitus jatkoi myös Ahon hallituksen linjaa, jolla pankkikriisin syypäät päästettiin vastuusta ilman seurauksia.