Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala

Suomi pärjäsi huonosti talviurheilukisoissa.
Yksi pronssimitali.
Ei sitä kannata miettiä miksi näin kävi.
Urheilijat antoivat kaikkensa, joista olen ylpeä, suomalaiset urheilijat.
Antoivat kaikkensa, koko elämänsä, aikansa, ajatuksensa…kaiken.
Miksi en seuraa urheilua, vaikka sitä rakastan?
Siksi, että, se on kapitalismin läpitunkema. Raha, suuri raha ohjaa ja määrää.
Kaikki keinot ja konstit ovat sallittuja.
Suomi ei ole ollut puhdas kepulikonsteista, ei Suomi eikä muutkaan maat.
Miksi?
Siksi että panokset ovat kovat.
Rahaa liikkuu, ja paljon.
Verta, Hikeä, Peräsuolenpätkiä: Urheilijan palkka on iso jos menestyy, todella kova.
Urheilussa pyörii mielettömät rahat monella tavalla.
Media, mainokset, katsojat, lipputulot, oheismateriaalit, myynti…bisnestä, suurta bisnestä.
Urheilija on vain pelinappula tässä kovassa rahan teossa.
Liikunnan ilo, missä se on?
Rakkaus urheiluun ei ole vilpitöntä.
Huippu-urheilija urheilee verenmaku suussa, rahankiilto silmissä, ja voitto hinnalla millä hyvänsä.
Sosialistiset maatkin harrastivat kepulikonsteja, osoittaakseen sosialismin paremmuuden.
Hyväksyttävää ei sekään ollut, mutta ymmärrettävää.
On naiivia kuvitella, että Suomen urheilu olisi ollut puhdasta, kymmeniin vuosiin.
Suomen valmentajat, lääkärit ja urheilija seurasivat tarkkaan mitä maailmalla tapahtuu ja tapahtui.
Yksikään urheilija ei ollut vailla tietoa, miten aineita ja konsteja sai…ei yksikään.
Jos halusi tuloksia, siihen oli keinoja…ja rahaa.
On vain vastuutonta, että se itse työntekijä, urheilija, oli ja on rahanteon välikappale, ei ole väliä miten urheilijalle käy, kunhan tulee tuloksia.
Vaikka henki ja terveys menisi urheilijalta.
Iso raha taustalla vain saalistaa lisää rahaa urheilijoiden kustannuksella
Se ei saa kiitoksiani eikä ihailuani.
Silti: Jokainen Suomalainen urheilija on kunnian ja maininnan ansainnut, olen heistä ylpeä.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/rakastan-urheilua-miksi-...