Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Duunitorin data paljastaa: matalan kynnyksen työt ja tekoälyosaaminen vetivät suomalaisia vuonna 2025

    Uutiset Yleinen
    Avainsanat: työelämä, työnhaku, Duunitori
    10.1.2026 - 7:00
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva Emma Grönqvist
    Suomalaiset työttömät etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa työllistymismahdollisuuksista. Kuva: Emma Grönqvist.

    Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin työpaikkailmoitukset keräsivät vuonna 2025 ennätyksellisen yleisön. Yli 120 miljoonaa lukukertaa kertoo työmarkkinoiden ristiriitaisesta tilanteesta: samaan aikaan kun työllisyys heikkenee, työnantajat kilpailevat osaajista ja panostavat näkyvyyteen. Tiedotteen mukaan lukukerrat kasvoivat 32 prosenttia edellisvuodesta.

    Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen kuvaa tilannetta kaksijakoiseksi. ”Työnhakijoita on liikkeellä erityisen paljon, sillä työllisyystilanne on vaikea. Samaan aikaan työmarkkinatilanne ei ole yksioikoinen. Nytkin monet työnantajat kilpailevat parhaista osaajista sekä panostavat aiempaa enemmän rekrytointimarkkinointiin ja pitkäjänteiseen työnantajabrändin rakentamiseen, mikä kasvattaa ilmoitusten näkyvyyttä”, sanoo Salonen tiedotteessa (8.1.2026).

    Luetuimpien ilmoitusten kärjessä olivat muun muassa Lidlin myyjä- ja vuoropäällikkötehtävät, PwC Suomen kampanja Esko Koveron kanssa sekä Bondatan lanseerausilmoitus. Listalla näkyivät myös Skillion Data Engineer -koulutukset, Go Onin sesonkityöt Lapissa sekä hoiva-alan ja siivouksen tehtävät.

    Luetuin ilmoitus keräsi lähes 200 000 lukukertaa, ja kaikki listatut ilmoitukset ylittivät 30 000 lukukerran rajan.

    Matalan kynnyksen työt kiinnostavat – ja brändit erottuvat

    Salosen mukaan kiinnostus kohdistuu erityisesti tehtäviin, joihin ei vaadita pitkää koulutusta tai kokemusta. ”Usein huomiota keräävät etenkin matalan kynnyksen työpaikat, jotka eivät edellytä tiettyä koulutusta tai pitkää työkokemusta. Lisäksi iso määrä työpaikkoja eri puolilla Suomea kiinnostaa tyypillisesti suurta yleisöä”, sanoo Salonen.

    Tunnetut brändit vahvistavat näkyvyyttään. ”Myös tunnettu kuluttajabrändi, kuten Lidl, auttaa luonnollisesti ihmisten tavoittamisessa”, sanoo Salonen.

    Rekrytointimarkkinoinnin rooli on kasvanut, ja yritykset pyrkivät erottumaan viihteen ja sosiaalisen median virrassa. ”Nykyään yhä useampi työnantaja ymmärtää erottuvan rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajabrändin arvon, kun haluaa houkutella ja sitouttaa parhaat tekijät. Työnantaja kilpailee ihmisten huomiosta muun muassa koukuttavien hittisarjojen, somevideoiden, podcast-jaksojen ja uutisten kanssa”, sanoo Salonen ja muistuttaa, että huomion saaminen on vaikeaa etenkin silloin, kun osaaja ei aktiivisesti etsi töitä.

    Pitkäaikaistyöttömän arki: klikkauksia, hakemuksia ja hiljaisuutta

    Tilastojen taakse kätkeytyy työväenluokan todellisuus, jossa erityisesti pitkäaikaistyöttömät velvoitetaan hakemaan neljää avointa työpaikkaa kuukaudessa työttömyysturvan säilyttämiseksi. Monen kokemus on, että hakemuksia lähetetään ilman, että työnantajilta tulee minkäänlaista vastausta – ei kielteistä päätöstä, ei kutsua haastatteluun, ei edes kuittausta hakemuksen vastaanotosta. Duunitorin mittaama ilmoitusten suosio ei siis tarkoita sitä, että työtä oikeasti olisi tarjolla kaikille, jotka sitä hakevat.

    Tekoälyosaaminen nousi uudeksi trendiksi

    Työelämän murros näkyy erityisesti kouluttautumismahdollisuuksia tarjoavien ilmoitusten suosiosta. ”Jo monen vuoden ajan luetuimmissa työpaikkailmoituksissa ovat nousseet työpaikat, joissa saa mahdollisuuden kouluttautua nopeasti uuteen ammattiin, usein it-alalle”, sanoo Salonen.

    Vuonna 2025 tekoälyyn liittyvät tehtävät nousivat kärkeen.

    ”Viime vuoden osalta kärkeen nousivat Skillion ilmoitukset, jotka mainitsevat tekoälyn otsikossa. Erilaiset tekoälyyn liittyvät työtehtävät ovatkin lisääntyneet, ja tekoälyyn liittyvät taidot ovat nyt kysyttyjä monella alalla”, sanoo Salonen.

    Salonen korostaa, että tekoälytaitojen kehittäminen parantaa työnhakijan asemaa työmarkkinoilla.

    Duunitorin työnhakututkimuksen mukaan 41 prosenttia osaajista pitää tekoälytaitoja tärkeinä tulevaisuudessa – etenkin tietotyötä tekevissä ryhmissä. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kouluttautua uudelle alalle, vaikka palveluiden kieli olisi kuinka sukupuolisensitiivistä ja ei-binaarista: taloudelliset resurssit, alueellinen eriytyminen ja aiempi eriarvoisuus rajaavat käytännössä sitä, kuka voi tarttua tarjolla oleviin koulutuspolkuihin.

    Palkka-avoimuus erottuu – ja paljastaa työmarkkinoiden valtasuhteita

    Työnhakijat kaipaavat ennen kaikkea konkreettista tietoa. ”Työnhakijat ovat lopen kyllästyneitä kliseisiin dynaamisista näköalapaikasta ja kilpailukykyisestä palkasta. He haluavat tietää, mitä työssä tehdään, millaista työpaikalla on ja mitä työstä maksetaan”, sanoo Salonen.

    Salonen huomauttaa, että palkka-avoimuus on edelleen harvinaista, vaikka se olisi tehokas tapa tavoittaa hakijoita. ”Edelleen valitettavan harva työnantaja kertoo palkan hakijoille, joten avoimuus on mainio tapa erottua edukseen”, sanoo Salonen. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa työnantajia kertomaan palkasta tai palkkahaarukasta viimeistään kesäkuussa 2026.

    ”Palkan avaaminen käy helposti työpaikkailmoituksessa, mikä auttaa löytämään sopivimmat osaajat. Duunitorin datasta näemme, että palkkatiedon sisältävät työpaikkailmoitukset saavat keskimäärin enemmän lukukertoja”, sanoo Salonen.

    Työmarkkinoiden murros jatkuu

    Duunitori muistuttaa, että työelämä muuttuu nopeasti ja osaamisen päivittäminen on monelle välttämätöntä. Samalla työnantajien kilpailu osaajista kiristyy, ja näkyvyys ratkaisee.

    Vuoden 2025 luetuimmat ilmoitukset kertovat ennen kaikkea siitä, että suomalaiset etsivät vakautta, selkeyttä ja rehellistä tietoa – ja että työmarkkinoiden valtasuhteet näkyvät jopa siinä, millaisia ilmoituksia ihmiset klikkaavat. Pitkäaikaistyöttömälle nämä luvut näyttäytyvät kuitenkin usein velvoitteina, automaattisina hakemuksina ja vastauksettomina hakuprosesseina, eivät lupauksina todellisesta työllistymisestä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    PAMin mukaan yli 60 prosenttia ilmoitti äänestäneensä viimeisimmissä kuntavaaleissa ja lähes 70 prosenttia oli äänestänyt eduskuntavaaleissa. Kuva Tiia Monto CCO 3.0
    Tutkimus
    25.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turvaverkot eivät kanna – PAMin jäsentutkimus paljastaa syvenevän toimeentulokriisin

    PAMin jäsenet etsivät nyt aktiivisesti keinoja vaikuttaa omaan asemaansa tilanteessa, jossa yhteiskunnan turvaverkot eivät enää kanna tavalla, joka mahdollistaisi turvallisen

    Työterveyslaitoksen selvitys tarkasteli työhyvinvoinnin kehitystä kahdeksalla hyvinvointialueella. Kuva Eeva Rista CCO 4.0
    Uutiset
    24.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Leikkauspolitiikka murentaa sosiaalipalvelujen ammattietiikkaa

    Man Stressed At Work
    Politiikka
    23.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Karenssien kiristykset ja toimeentulotuen leikkaukset ajavat ahdinkoon

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!