Eduskunta linjaa eläinten perustuslaillista asemaa

Perustuslakivaliokunta ehdottaa eläinten perusoikeuksia koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä, vaikka useat kuullut asiantuntijat pitävät perustuslain muutosta perusteltuna ja välttämättömänä. Suomen eläinoikeusjuristit ry kritisoi valiokunnan enemmistön tulkintaa ja varoittaa, että taloudelliset oikeudet ajavat järjestelmässä tuntevien eläinten hyvinvoinnin ohi.

Perustuslakivaliokunnan mietintöluonnos julkaistiin 29. huhtikuuta. Valiokunnan enemmistö katsoo, että perustuslain muuttamisen tarve syntyisi vasta, jos nykyinen lainsäädäntö estäisi eläinten hyvinvointia edistävien toimien säätämisen. Eriävän mielipiteen jättivät Fatim Diarra (vihr) ja Johannes Yrttiaho (vas), jotka vaativat valtioneuvostolta valmistelua eläinten aseman vahvistamiseksi perustuslaissa.

Suomen eläinoikeusjuristit ry pitää valiokunnan enemmistön tulkintaa oikeudellisesti kapeana. Yhdistyksen puheenjohtaja Venla Mathlein mukaan valiokunnan enemmistön tulkinta on oikeudellisesti kapea ja jättää huomiotta perusoikeuspunninnan todellisuuden.

”Kun vastakkain ovat perustuslaissa turvattu oikeus, kuten elinkeinovapaus tai omaisuudensuoja, ja tavallisessa laissa säädetty eläinsuojelunormi, perustuslaissa turvatut oikeudet painavat oikeuspunninnassa säännönmukaisesti enemmän. Tätä ongelmaa ei voida ratkoa tavallisen lain tasoisella sääntelyllä”, sanoo Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja Venla Mathlein (30.4.2026).

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n mukaan nykyinen eläinsuojelusääntely ei riitä turvaamaan eläinten perustarpeita. ”Suomessa tapettavien eläinten määrä kasvaa vuosittain, mikä kuvastaa sääntelyn epäonnistumista”, sanoo Mathlein. Esimerkkinä Mathlein mainitsee kastraatiokiellon perumisen, joka osoittaa taloudellisten oikeuksien ylivallan eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.

Eläinten perusoikeudet ja perustuslakivaliokunnan tulkinta jakavat näkemyksiä

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja Anna Turkki arvioi, että perustuslain tasoinen sääntelyaukko heikentäisi oikeusjärjestyksen johdonmukaisuutta:
”Nykyisin eläimiä koskeva lainsäädäntö on perusperiaatteitaan myöten jätetty perustuslakia alemman tasoisella sääntelyllä säädettäväksi. Tällainen sääntelyaukko voi heikentää perustuslain kykyä toimia oikeusjärjestyksen johdonmukaisena perustana eläimiä koskevissa asioissa”, sanoo Anna Turkki.

Valiokunta kuuli useita asiantuntijoita, kuten apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinia, oikeuskansleri Janne Salmista ja professoreita Tuomas Ojasta, Niko Soinista, Veli-Pekka Viljasta, Elina Pirjatanniemiä ja Juha Karhua. Lausuntojen mukaan eläinten hyvinvoinnin sisällyttämiselle perustuslakiin ei ole oikeudellista estettä, ja muutos olisi linjassa EU:n perussopimuksen kanssa.

Professori Niko Soininen vertasi lausunnossaan eläinten perusoikeuksien säätämistä historiallisiin yhteiskunnallisiin murroksiin:
”Kokonaisuutena arvioiden eläinten perusoikeuksia koskeva kansalaisaloite sisältää merkittäviä oikeudellisia ehdotuksia yhden aikamme suurimman kriisin, luontokadon, hillintään. Ongelman mittakaavaan ja vakavuuteen nähden perustuslain muutos olisi nähdäkseni oikeasuhtainen. Tehtävä on suuri, eikä juurikaan jää orjuuden lopettamista koskevan historiallisen muutoksen varjoon”, sanoo professori Niko Soininen (30.4.2026).

Myös professorit Tuomas Ojanen ja Elina Pirjatanniemi suosittelivat valiokunnalle lausumaa, jonka mukaan valtioneuvoston tulisi aloittaa perustuslain muutoksen valmistelu.

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja Visa Kurki toteaa:
”Vaikka aloite ei nykyisellään saanut perustuslakivaliokunnan tukea, kysymys eläinten perusoikeuksista on otettu vakavasti valiokunnan toimesta. Valiokunnan keskeinen syy hylätä esitys oli sen yksityiskohtaisuus ja vaikutusten ennakoimattomuus. Eläinten perustuslaillista asemaa onkin seuraavaksi syytä vahvistaa poliittisessa prosessissa, jossa voidaan tehdä tavanomaiset vaikutusarviot”, sanoo Visa Kurki, Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja (30.4.2026).

Eläinoikeusjuristit vaativat perustuslain muutosta eläinten perusoikeuksien vahvistamiseksi

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n perustajajäsen Birgitta Wahlberg pitää valiokunnan mietintöä ristiriitaisena:

”Perustuslakivaliokunnan mietintö on surullista luettavaa, koska eläinten perusoikeuksien tunnustaminen kytkeytyy meitä kaikkia koskeviin eksistentiaalisiin muutostarpeisiin. Tulos ei ole yllättävä, vaikka mietinnössä esitetyt perustelut ovatkin monin osin yllättävän ristiriitaisia – toisin kuin asiantuntijoiden lausunnot, jotka pääasiassa eivät nähneet estettä eläinten perusoikeuksien sisällyttämistä Suomen perustuslakiin. On selvää, että eläinten perusoikeudet kuuluvat sivistyneen kansan perustuslakiin”, sanoo Birgitta Wahlberg, Suomen eläinoikeusjuristit ry:n perustajajäsen (30.4.2026).

Täysistunto äänestää mietinnöstä vapun jälkeisellä viikolla. Kansanedustajilla on vielä mahdollisuus vaatia vastalauseen mukaisesti, että oikeusministeriö aloittaisi selvitystyön eläinten perustuslaillisesta asemasta.

Mathleinin mukaan poliittinen ja oikeudellinen keskustelu eläinten perusoikeuksien sisällyttämiseksi perustuslakiin on nyt avattu Suomessa. ”Suuret yhteiskunnalliset muutokset ottavat aikansa. Seuraavaksi käymme asiantuntijalausunnot huolella läpi, kehitämme ehdotusta niiden pohjalta ja laadimme uuden kansalaisaloitteen. Työskentely eläinten puolesta ei lopu tähän”, sanoo Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja Venla Mathlein.

---