Eettinen johtaminen edellyttää riittäviä resursseja

Turun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen johtaminen ei ole vain yksittäisen johtajan ominaisuus tai henkilökohtainen valinta. Tutkimuksen mukaan eettisen toiminnan onnistuminen edellyttää organisaation rakenteita, jotka tukevat johtajien mahdollisuuksia toimia arvojensa mukaisesti. Aineisto kerättiin vuonna 2025 haastattelemalla 16 lähi- ja keskijohdon johtajaa eri puolilta Suomea.

Johtajat kuvasivat eettisen johtamisen olevan koko organisaation läpileikkaava perusta, ei erillinen johtamistyyli. Heidän mukaansa eettinen toiminta rakentuu vuorovaikutuksesta, kulttuurista ja rakenteista, jotka joko mahdollistavat tai estävät arvojen mukaisen työn. Tutkimus nostaa esiin rakenteellisia ongelmia, jotka heijastuvat koko työyhteisöön ja lopulta asiakkaiden ja potilaiden asemaan.

”Tutkimuksemme keskeinen havainto on, että eettinen johtaminen voi vaikeutua silloinkin, kun johtaja on sitoutunut eettiseen toimintaan, jos organisaation olosuhteet eivät tue sitä. Eettinen johtaminen edellyttää riittäviä resursseja, mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun sekä rakenteita, jotka tukevat johtajien mahdollisuuksia toimia ammatillisten arvojensa mukaisesti”, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Seere yliopiston tiedotteessa (6.7.2026).

Sote-alan johtajat liittivät eettisen johtamisen vahvasti asiakkaiden ja potilaiden etuun, joka heidän mukaansa on toiminnan moraalinen perusta. Tämä perusta joutuu koetukselle, kun organisaation paineet kasvavat, resurssit niukkenevat ja päätöksenteko etääntyy arjen työstä. Rakenteellinen kuormitus näkyy erityisesti tilanteissa, joissa johtajilla on vastuuta ilman todellista valtaa.

Organisaatiorakenteet määrittävät eettisen toiminnan rajat

Johtajat korostivat luottamusta, avointa vuorovaikutusta ja yhteistä arvopohjaa eettisen johtamisen edellytyksinä. Ilman kollegiaalista tukea ja turvallista ilmapiiriä eettinen toiminta koettiin huomattavasti vaikeammaksi. Tämä havainto korostaa rakenteiden merkitystä: eettinen kulttuuri ei synny itsestään, vaan vaatii tietoista vahvistamista arjen käytännöissä.

”Johtajat pitivät tärkeänä muun muassa luottamusta, avointa vuorovaikutusta, yhteistä arvopohjaa ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Ilman kollegiaalista tukea ja turvallista ilmapiiriä eettinen johtaminen koettiin huomattavasti vaikeammaksi ja kuormittavammaksi. Johtajien mukaan organisaation eettinen kulttuuri ei synny itsestään, vaan edellyttää tietoista vahvistamista arjen käytännöissä”, sanoo Seere.

Tutkimuksen mukaan eettinen toimijuus, eli toimivalta ja kyky vaikuttaa, on keskeinen tekijä. Johtajat kokivat, että eettinen johtaminen edellyttää tasapainoa vastuun ja päätösvallan välillä. Kun valta on hierarkkisesti kaukana, johtajat joutuvat kantamaan vastuuta ilman mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin. Tämä rakenteellinen ristiriita heijastuu koko työyhteisöön ja lisää kuormitusta.

Taloudelliset paineet ja hierarkia kaventavat johtajien toimivaltaa

Haastatteluissa nousi esiin taloudellisia paineita, jotka rajoittavat eettistä päätöksentekoa. Johtajat kuvasivat tilanteita, joissa talous ohitti ammatilliset arvot ja työntekijöiden sekä potilaiden edun. Tämä ilmiö on tuttu laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa: markkinalogiikka ja leikkaukset kaventavat julkisen sektorin mahdollisuuksia toimia eettisesti.

”Tuloksemme osoittavat, että eettisen johtamisen haasteet eivät liity pelkästään johtajien omiin valintoihin tai toimintatapoihin. Myös rakenteelliset tekijät voivat rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan toimia arvojensa mukaisesti. Siksi huomio kannattaa kohdistaa myös organisaation toimintaympäristöön”, sanoo Seere.

Tutkimus osoittaa, että eettinen johtaminen ei ole yksittäisen johtajan tehtävä. Se edellyttää organisaatioilta rakenteita, toimintatapoja ja resursseja, jotka mahdollistavat eettisen toiminnan arjessa.

---