Ei mamu-kiintiöille

Helsingin Sanomat julkaisi huhtikuun lopussa jälleen uuden mielipidetutkimuksen maahanmuuttajaoppilaiden määrän rajoittamisesta kouluissa. Tällä kertaa vastaajina olivat peruskoulun opettajat. ”Osa opettajista harkitsisi kiintiöitä”, uutisoi HS ja osalla tarkoitetaan vajaata kolmannesta vastanneista. Aikaisemmin joka kolmas uusmaalaisista ja jopa 57 prosenttia pääkaupunkiseudun kouluikäisten vanhemmista kannattivat kiintiöitä Helsingin Sanomien teettämissä kyselyissä.

Helsingin opetusviraston opetuspäällikkö Marjo Kyllönen on muistuttanut, että kiintiöt rikkoisivat lakiin kirjattua lähikouluperiaatetta sekä oppilaiden yhdenvertaisuutta vastaan. Eli nykyisen lainsäädännön puitteissa kiintiöt eivät onnistuisi, mutta silti ainakin Helsingin Sanomat kokee tarpeelliseksi pitää keskustelua yllä.

Valtaosa opettajista ja uusmaalaisista ei edes harkitsisi maahanmuuttajakiintiöitä. Silti ajatuksen saama kannatus on otettava vakavasti. Esimerkiksi vanhempien mielipiteet kertovat varmasti huolesta opetuksen tasosta, jos samoille luokille kasaantuu liikaa oppilaita, jotka tarvitsevat tukea suomen kielen oppimiseen. Huoli on aiheellinen, mutta maahanmuuttajien määrän rajoittaminen ei ole ainut vaihtoehto puuttua asiaan.

Maahanmuuttajakiintiöistä puhumisen sijaan voisi ottaa esille esimerkiksi merkittävien lisäresurssien suuntaamisen niille kouluille, joiden oppilailla on enemmän tarvetta tukeen. Helsingin kaupunki on kuitenkin leikkaamassa 10 miljoonaa opetustoimelta, jolloin voidaan kysyä onko edes todellista tahtoa koulujen tilanteen parantamiseen. Liian pienillä resursseilla ei kunnollista opetusta tarjota kenellekään, oli kiintiöt tai ei.