Ei mikä tahansa metsä

Aura Koivistolla on ollut monen lapsen unelmalapsuus. Hän asui Korkeasaaressa, kun hänen isänsä Ilkka Koivisto oli Korkeasaaren eläintarhan johtaja. Siitäkö johtuu, vai jostakin muusta, että hänellä on suuri tarve saada usein kulkea luonnonmetsässä, aistia värejä, tuoksuja ja ääniä. Hetkittäin, Koivisto kertoo – olematta lainkaan uskonnollinen – kokevansa vanhassa luonnonmetsässä pyhyyden tunnetta.

Läheinen suhde metsään on määritellyt Auran ja hänen miehensä asuinpaikan Itä-Suomessa lähellä Hiidenportin kansallispuistoa. Itsekään en tiedä, millaista olisi elää, ellei aivan kotini vieressä olisi Langinkosken 27 hehtaarin suojelumetsä. Se on lähistöllä seudun ainoa hakkuilta tai rakentamiselta säästynyt alue.

Suuri osa kirjasta on omistettu retkien sekä metsäluonnon kauneuden ja syvän rauhan kuvaamiselle.

Tuskaa metsäluonnon surkeasta tilasta ei ole mahdollista kuvata vain faktoin, mutta niillä on vahva osuutensa kirjassa. ...