Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Eläke on pudonnut noin 40 prosenttiin palkasta

    Arkiston arkiston artikkeli
    8.12.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 45/2006.

    SKP:n eläke- ja sosiaalipoliittinen seminaari Tampereen Punaisessa viikonlopussa veti salin täyteen tuohtunutta väkeä. Hallituksen ja eduskunnan toinen toistaan seuraavat eläkepetokset ovat ajaneet pienituloisten eläkeläisten joukon hyvin ahtaalle.

    Seminaarissa alustanut valtiotieteen tohtori Seppo Ruotsalainen tiivisti eläkepetoksen toteamalla, että kun 1960-luvulla luvattiin eläkkeen tason olevan 60 prosenttia sen perusteena olevasta ansiotasosta, eläke voi nyt olla vain 40 prosenttia – tiettävästi jopa 36 prosenttia – tuosta tasosta.

    – Valtaapitävät tarjoavat lääkkeeksi itse maksettua eläkevakuutusta, mutta milläpä juuri ja juuri toimeentulevat eläkeläiset näitä vakuutuksia maksavat. Toinen tarjottu lääke on työnteon jatkaminen yli normaalin eläkeiän. Sekään ei auta, siitä pitää huolen työpaikkojen puute ja ikääntyneiden kunto, totesi Seppo Ruotsalainen.

    Seminaarissa alusti myös Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalisihteeri Marja-Leena Kalkkinen, jonka aiheena oli sairaiden, vammaisten ja ikääntyneiden oikeuksien toteutuminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Valkeakosken Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Jouko Pesonen.

    Köyhä se on

    köyhä eläkkeelläkin

    Seppo Ruotsalainen käsitteli laajasti eläkeläisiä kuohuttavaa taitettua indeksiä, joka jo vuodesta 1996 asti on epäoikeudenmukaisesti leikannut ansaittua eläkettä. Kun eduskunta ulotti taitetun indeksin ”tasa-arvon nimissä” myös alle 65-vuotiaisiin, on eläkeläisten mitta alkanut todella täyttyä. Suuttumus on todella suuri myös siksi, että ikärajan poisto oli hallituksen vastaus eläkeläisjärjestöjen vaatimuksiin luopua kokonaan taitetusta indeksistä

    – Vaikutukset näyttävät olevan paljon tuhoisampia kuin ennakkoon osattiin arvata. Taitetun indeksin olemassaolon aikana eläkeläiset ovat menettäneet jopa 44 prosenttia ostovoimastaan. Tähän on saatava muutos. SKP:n kanta onkin, että indeksit pitää yhtenäistää, sanoi Seppo Ruotsalainen.

    Tämä tarkoittaisi sitä, että ansiotason ja hintatason vaikutus eläkkeen määräytymiseen olisi 50 prosenttia, kun ansiotason vaikutus on nykyisellään 20 ja hintatason vaikutus 80 prosenttia. Nykykäytäntö heikentää erityisesti pientä työeläkettä saavien asemaa.

    – Eläkkeiden määräytymisessä on muitakin sudenkuoppia, kuten elinaikakerroin. Se leikkaa esimerkiksi vuonna 1967 syntyneiden eläkkeitä 9 prosenttia ja 1987 syntyneiden eläkkeitä peräti 15 prosenttia. Yksi SKP:n vaatimus on, että elinaikakertoimen käyttöönotosta luovutaan, sanoi Seppo Ruotsalainen.

    Hän muistutti, että tuore SKP:n perusturva-aloite on tärkeä työkalu niin eläkeläisille kuin muillekin. Toisihan se kaikille 800 euron perusturvan.

    Kyllähän se laki

    mutta ne käytännöt

    TSIL:n sosiaalisihteeri Marja-Leena Kalkkinen totesi, että Suomen perustuslaki (ennen 5.12.2006) on monilta osiltaan niin hyvä, että jos sen mukaan elettäisiin myös käytännössä, monia ongelmia ei olisi tai ne voitaisiin poistaa.

    – Lain mukaan on pakko järjestää mm. vammaisten kuljetuspalvelut ja asunnonmuutostyöt, eli niitä ei voi evätä kuntien rahapulaan vedoten. Silti kunnat eivät niitä aina järjestä tai leikkaavat niistä lainvastaisesti. Tämän mahdollistaa se, että kuntiin ei kohdistu juridisia sanktioita, tekivät ne mitä hyvänsä, sanoi Marja-Leena Kalkkinen.

    Vaikka viranomaisilla on velvollisuus opastaa, auttaa ja neuvoa, usein ei mitään tapahdu vapaaehtoisesti. Eikä aina tapahdu pyytämälläkään, vaan lain mukaisista oikeuksista joudutaan kamppailemaan, jopa oikeusasteita myöten.

    – Täytyy tietää, eikä sekään vielä riitä. Täytyy osoittaa tietävänsä, että voi hakea oikeuksiaan. Eräs käytännön esimerkki liittomme piiristä on, että eläkkeensaajan hoitotuki myönnetään vasta kolmannella kerralla, vaikka hakemuksessa on aina ollut samat paperit, kertoi Marja-Leena Kalkkinen.

    Tapaturma- ja sairausinvalidien toiminta onkin Kalkkisen mukaan osa laajempaa kamppailua kansalaisten oikeuksien ja hyvinvointivaltion puolesta syrjäytymistä ja syrjäyttämistä vastaan.

    HANNU OITTINEN


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Venezuelan täysimittaista miehitystä pidetään epätodennäköisenä. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    30.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Trump suunnittelee maahyökkäystä Venezuelaan

    Saksalainen Deutsche Welle (DW) uutisoi 29.11.

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!