Eläkeläisiä huijataan ja pidetään köyhyysrajalla
Kuntakalleusryhmityksen poistumisen ja tasokorotuksen ansiosta kansaneläke on korottunut vuoden 2008 alusta noin 483 000:n sellaisen eläkkeensaajan kohdalla, jotka asuvat 2. kuntakalleusryhmän alueella. Korotuksen määrä on ollut heillä yhteensä noin 55 euroa kuukaudessa. Ensimmäisessä kuntaryhmässä asuvien osalta kansaneläke on korottunut 160 000:n eläkkeensaajan kohdalla noin 33 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkkeiden tasossa ei kuitenkaan edelleenkään ole kehumista, sillä täysimääräinen kansaneläke on vuoden 2008 alusta yksinäisellä eläkkeensaajalla 558,46 ja puolisoilla 495,35 euroa kuukaudessa. Se on masentavan vähän kun otetaan huomioon, että EU:n määrittämä köyhyysraja kulkee 800-900 euron tuntumassa kuukaudessa.
Työeläkkeet edelleen pieniä – taitettu indeksi
Merkille pantavaa on myös työeläkkeiden pienuus eläkkeensaajien enemmistön kohdalla. Vuoden 2005 lopussa puolet työeläkkeensaajista sai eläkettä, jonka suuruus oli alle 800 euroa kuukaudessa. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien henkilökohtainen keskieläke oli vuoden 2006 lopussa 1116 euroa kuukaudessa.
Työeläkkeen saajia piinataan ns. taitetulla indeksillä, joka otettiin käyttöön 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta vuoden 1996 alusta lukien. Vuoden 2005 alusta taitettu indeksi ulotettiin koskemaan myös alle 65-vuotiaiden eläkkeitä, siis myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Taitetun indeksin epäoikeudenmukaisuus on siinä, että palkkakehitystä säätelevä ansiotasoindeksi huomioidaan työ- ja virkaeläkkeitä korotettaessa vain 20 prosentin painoarvolla kun taas kuluttajahintaindeksin muutokset huomioidaan 80 prosentin painolla.
Edellä todetun seurauksena työeläkkeet ovat jääneet ja jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. On arvioitu, että eläke, joka vuonna 1995 oli 60 prosenttia tuolloisesta palkasta, oli vuonna 2007 enää vajaat 49 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta palkkatasosta.
Asian kaunistelua
Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen viime vuoden lopulla julkaisema raportti kehui, että ”eläke korvaa kohtalaisen hyvin aikaisempia tuloja” ja että vuonna 2003 palkkatyöstä eläkkeelle siirtyneiden keskimääräiset korvaustasot olivat usein 60 prosentin tuntumassa ja ”jopa sen ylikin”. Mainittu raportointi luo helposti sellaisen harhaanjohtavan kuvan, että määrätty eläkkeiden tason nousu olisi ikään kuin poistanut tai olisi poistamassa taitetun indeksin haittavaikutuksen ainakin uusien eläkkeiden osalta.
Näin ei tietenkään tapahdu, vaan taitettu indeksi harjoittaa samaa myyräntyötään esim. vuonna 2003 eläkkeelle jääneiden eläkkeeseen kuin aikaisemminkin eläkkeelle jääneisiin. Eli vaikka eläke olisi vuonna 2003 ollut 60 prosenttia palkasta, niin taitetun indeksin vaikutuksesta se tulee nykymenolla painumaan vuoteen 2013 mennessä alle 50 prosenttiin tuolloin vallitsevasta vastaavasta palkkatasosta ja jatkaa heikentymistään myös siitä eteenpäin.
SKP on asettanut vaatimuksen, että eläkkeensaajiin sovellettavasta ns. taitetusta indeksistä luovutaan ja palataan ensimmäisenä toimena ns. keskiväli-indeksiin (eli palkka- ja hintakehitys eläkkeisiin huomioitaisiin suhteessa 50/50).. Pääoma- ja oikeistopiirien ”ei ole varaa” – puheisiin voidaan todeta, että mainitun toimenpiteen toteuttaminen vaatisi työeläkevaroista irrotettavaksi vuositasolla noin 126 miljoonaa euroa, mikä olisi vain 0.1 prosenttia työeläkerahastojen vuoden 2007 lopussa olleesta 122.4 miljardin euron summasta…..
SEPPO RUOTSALAINEN
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija (Kela)
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
