Eläkeläisten historia kirjaksi – Pirkko Kaskikorpi kokosi 65 vuoden tarinan

Kallion Vallilan eläkeläiset ry juhlisti uutta historiikkia Kinaporissa 19. marraskuuta, kun yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja aktiivitoimija Pirkko Kaskikorpi esitteli teoksensa Kulttuuritalolta Kinaporiin – Kallion Vallilan eläkeläiset 1960–2025. Kirja kokoaa yhteen 65 vuoden järjestöhistorian ja avaa samalla näkymiä suomalaisen eläketurvan ja sosiaalipolitiikan kehitykseen.

Tilaisuudessa Eläkeläinen-lehden toimittaja Tuomas Talvila haastatteli Kaskikorpea kirjan syntyprosessista. Kaskikorpi kertoi, että teos oli viiden vuoden mittainen urakka, jonka aikana hän perehtyi arkistoihin, pöytäkirjoihin ja toimintakertomuksiin. Pandemia hidasti työtä, mutta samalla korosti, kuinka tärkeää on säilyttää ja tallentaa yhdistysten muisti ja dokumentit.

”Onneksi yhdistyksellä on ollut hyvät puheenjohtajat ja sihteerit, jotka ovat huolehtineet asiakirjojen tallentamisesta. Ilman sitä tämä historia olisi voinut kadota,” Kaskikorpi totesi.

Kirja kuvaa paitsi yhdistyksen toimintaa, myös laajempia yhteiskunnallisia murroksia. 1960-luvulla eläkeläisten järjestäytymistä vauhditti kansaneläkelain uudistaminen ja Kallion–Vallilan alueen rakennemuutos, kun vanhoja puutaloja purettiin ja asukkaita siirrettiin lähiöihin. Yhdistys nosti esiin jo tuolloin ikäystävällisen asumisen tarpeen: pienempiä taloja, joissa nuoret ja vanhat voisivat asua rinnakkain.

Kaskikorpi nosti esille myös yhdistyksen varhaisia vaikuttajia, kuten Johannes Kustaa Mäkelän, Einar Tullan ja Martta Alholan. Kaskikorven mukaan heidän sitoutumisensa ja persoonallisuutensa jättivät vahvan jäljen järjestön toimintaan. Rauhan asia, sukupolvien välinen solidaarisuus ja vanhojen ihmisten arvokkuuden puolustaminen nousivat myös kirjan keskeisiksi teemoiksi.

”Koko toiminnan punainen lanka on ollut rauha ja ihmisen arvokkuus. Se on asia, josta ei ole lipsuttu,” sanoi Pirkko Kaskikorpi.

Kirja dokumentoi myös yhdistyksen monipuolisen kulttuuritoiminnan – runonlausunnasta ja näytelmistä talkoisiin ja harrastuskerhoihin – sekä sen, miten digitalisaatio on tuonut kotisivut osaksi yhdistyksen kokoontumisen muotoja.

Kinaporin tilaisuuden lopuksi Kaskikorpi siteerasi entistä puheenjohtajaa Martta Alholaa: “Miksi elämme, jollemme auttaaksemme toinen toistamme? Siinä on onnellisuuden ydin.”

Historiikki tarjoaa tuleville sukupolville arvokkaan näkymän siihen, miten eläkeläiset ovat rakentaneet yhteisöllisyyttä ja vaikuttaneet yhteiskunnallisiin kysymyksiin yli kuuden vuosikymmenen ajan.

---