Emme ole umpikujassa, vaan mahdollisuuksien edessä

Elämme vaarallisia aikoja. Uusliberaali kapitalismi on törmännyt vahvasti seinään, ja sen haastajaksi ovat asettuneet ympäri Eurooppaa äärioikeistolaiset voimat. Taannoisissa Ruotsin vaaleissa Ruotsidemokraatit etenivät, ja Suomessa koko valtamedia nosti esiin pronssisijalle tulleet voittajina.

Sivuun jäi, että Ruotsissa etenivät myös vasemmistovoimat ja rasismin vastustajat. Vasemmistopuolue Vänsterpartiet, Keskusta ja Kristillisdemokraatit kasvattivat kannatustaan johdonmukaisella rasismin vastaisella linjalla.

Lähitulevaisuuden Euroopassa perinteinen vasemmisto tulee jakautumaan. Kaikkialla nousevat esiin uudet, vasemmistolaiset liikkeet. Mikä on kommunistien paikka tässä kaikessa?

***

Jouko Jokisalo referoi taannoin Kulttuurivihkojen Kaspar Hauser -blogissaan Jenan yliopiston sosiologian professori Klaus Dörren pohdintoja siitä, millainen ohjelma työväenliikkeelle tarvittaisiin. Dörre on tutkinut laajasti työläisten asenteita Saksassa ja todennut, että heidän piirissään on laajalle levinnyttä kritiikkiä koko järjestelmää kohtaan.

Dörren tyly johtopäätös onkin, että jos poliittisella vasemmistolla ei ole tarjota vaihtoehtoa reaalikapitalismille, se tulee auttamatta häviämään taistelun äärioikeistoa vastaan.

Vastavirtafestivaaleilla SKP:n Helsingin piirijärjestö piti keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin samoja kysymyksiä. Tähänkin lehteen kirjoittava filosofi Keijo Lakkala totesi, että utopia voi auttaa löytämään ratkaisuja, jos se nähdään kriittisen ajattelutavan keinona. Kommunismi tutkii niitä ehtoja, joilla voisimme vapautua.

Minusta ajatus on kiinnostava ja ehdottomasti kehittelemisen arvoinen. Konkreettinen utopia paremmasta voi avata tien ulos nykyisestä ahdingosta, jossa niin moni meistä elää.

Klaus Dörre tekee uudenlaiselle sosialismille teesin demokratiasta. Hän arvioi, reaalisosialismin ḱeskeiseksi virheeksi, ettei vallan kasautumiselle asetettu rajoja, eikä ei-sosialisteille taattu poliittisia vapauksia ja perusoikeuksia.

Jo nykyisessä porvarillisessa demokratiassa kansanedustuslaitos ja vaalien kautta tehtävä demokratia on käynyt ahtaaksi ja riittämättömäksi. Sen rinnalle kaivattaisiin kipeästi suorempia vaikuttamisen tapoja. Sitovista kansalaisaloitteista ja kaupunginosavaltuustoista on olemassa ehdotuksia. Entä voisiko myös yrityksiä demokratisoida sisäisesti?

***

Tällä hetkellä oikeisto ei ole itse asiassa lainkaan vahvoilla, vaan sisäisesti hyvin hajanainen ja voimaton. Liberaali oikeisto on kriisissä, koska startup-teknokraatit tarvitsevat valtiota yhä vähemmän. Ehkä siksi konservatiivinen oikeisto nousee eri puolilla Eurooppaa: heillä on ajatuksia, mihin valtiota tulisi käyttää.

Kun työväenliike ja radikaali vasemmisto etsii ratkaisukeinoja ongelmiin, meidät tuntuu helposti valtaavan toivottomuus. Kuitenkin kaikki kansainväliset merkit näyttävät, että pian myös Suomessa on jostain nousemassa uusi vasemmistolainen liike. Tällaisia on nähty eri puolilla Eurooppaa, eikä saman tapahtuminen Suomessakaan ole enää kuin ajan kysymys.