”Eniten ketuttaa kaikki!”

Sanna Siirtola lähtee lauantaina Kaarinasta Helsinkiin osallistuakseen hallituspolitiikan vastaiseen Joukkovoima-mielenosoitukseen.

”Lasteni elämän ja tulevaisuuden kurjistamiseen en kuitenkaan kykene alistumaan.”

– Pienillä tuloilla kitkuttavana työttömänä yh-äitinä viettäisin kyllä mieluummin leppoisan vapaan viikonlopun kotosalla. En minä itseasiassa niin hirveästi päivän politiikan seuraamisestakaan perusta. Paremmin viihdyn kuplassani fiktiivisen kirjallisuuden, maalausten ja piirustusten äärellä. Mutta enää se ei tahdo onnistua, manaa Siirtola.

Hän myöntää olevansa jo jossain määrin alistunut tosiasiaan, että on köyhä ja nykypolitiikan ansiosta todennäköisesti pian entistä köyhempi.

– Lasteni elämän ja tulevaisuuden kurjistamiseen en kuitenkaan kykene alistumaan. Pian ammattiin valmistuva aikuinen poikani pohtii uskaltaako jatkaa korkeakouluopintoihin omalla alallaan, koska leikkaukset!

– Kaksi kirjallisuutta rakastavaa lahjakasta tytärtäni haaveilevat vielä ilman realiteettien kahleita tulevista ammateista ja opinnoista, niin kuin pitääkin. Mutta se saavatko he haaveitaan toteuttaa on toinen asia.

Arvot jyrätty uusliberalistisella politiikalla

Siirtola kertoo, kuinka on itse saanut elää lapsuutensa hyvinvointivaltiossa, jossa ainakin omassa lähipiirissä korostettiin kasvatuksessa vanhempien ihmisten kunnioittamista, heikoimpien auttamista, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa ihmisten kesken. Varakkuudella pröystäilemistä pidettiin naurettavana.

– Nyt nämä arvot on vuosikymmenien saatossa jyrätty uusliberalistisella politiikalla päälaelleen. On arkipäivää seurata miten maata johtavat suuren rahan talutushihnassa kulkevat, henkisiltä ominaisuuksiltaan ilmeisen köyhät tunarit tekevät kaikkensa myydäkseen loputkin Suomi Oy:stä. Olkaa hyvät: infrastruktuuri, maat, metsät, vedet, ei edes eniten maksavalle, vaan parhaiten linssiin viilaavalle!

– Näihin asioihin reagoiminen ja osallistuminen mielenilmaisuihin kukin omalla panoksellaan on mielestäni vähintä mitä voimme tehdä pysäyttääksemme tämän vastenmielisen kehityksen ja palauttaaksemme päätöksenteon keskiöön ihmisen rahan sijaan, sanoo Siirtola.